Sydäninfarkti, aivohalvaus ja sepelvaltimotauti ovat yleensä keski-ikäisten tai vanhojen ihmisten tauteja, mutta verisuoniterveyttä horjuttavat muutokset alkavat jo lapsuudessa, muistuttaa valtiomoterveydestä Tampereen yliopistossa väittelevä lääketieteen lisensiaatti Heikki Aatola.
– Haitalliset muutokset, jotka myöhemmällä iällä ilmenevät varsinaisina tauteina, alkavat jo lapsuudessa.
– Hyvinkin nuorten ihmisten verisuonista on jo löydetty merkkejä valtimotaudista, kun esimerkiksi onnettomuuksissa kuolleille lapsille ja nuorille on tehty ruumiinavauksia, joissa on selvitetty sepelvaltimoiden tilaa.
"Popsi, popsi porkkanaa..."
Tutun lastenlaulun kehoitus porkkanan syönnistä ei ole tuulesta temmattu. Riski sairastua valtiomotauteihin vähenee, jos elintavat ovat kohdallaan jo lapsesta lähtien.
Tämä tieto tuntuu vain vahvistuvan sitä mukaa, kun uusia tutkimuksia valmistuu.
– Etenkin lasten vähäinen liikunta ja ylipaino ovat aivan keskeisiä riskejä verisuoniterveydelle, sanoo Heikki Aatola.
Aatolan väitöstutkimus puhuu muun muassa sen puolesta, että jo lapsena kannattaa syödä paljon vihanneksia ja hedelmiä.
– Lapsena paljon hedelmiä ja vihanneksia syöneillä oli aikuisena terveemmät valtimot kuin niitä vähän syöneillä.
Ihanteellisen verisuoniterveyden elämäntapamittareita ovat tupakoimattomuus, normaali painoindeksi, terveellinen ruokavalio ja suositusten mukainen liikunta.
Valtimot jäykistyvät iän myötä
Aatolan väitöskirja on osa laajaa, vuonna 1980 alkanutta lasten sepelvaltimotautien riskitutkimusta, joka jatkuu edelleen Suomen viidessä yliopistosairaalassa.
Vuonna 2007 tehdyn seurantatutkimuksen yhteydessä määriteltiin 30–45-vuotiaiden, seurantatutkimuksessa mukana olleiden pulssiaallon etenemisnopeus.
– Pulssiaallon etenemisnopeuden mittaus on tunnettu jo pitkään. Sen avulla voidaan tutkia suurten suonten jäykistymistä, kertoo Aatola.
– Aortan jäykistyminen alkaa vääjäämättä noin 30-vuotiaana. Se on fysiologiaa, mutta jäykistymisen nopeuteen voi vaikuttaa elintavoilla.
– Tärkeää onkin elinkaari-ajattelu. Elämän laatuun voi vaikuttaa lapsuudesta lähtien, vaikka kukaan ei ole kuolematon, naurahtaa Aatola.
Tutkijat huolissaan valtimoterveyden suunnasta
Uusimmat kansainväliset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että valtimotaudit ovat vuosikymmenten myönteisen kehityksen jälkeen yleistymässä jo varhaisessa keski-iässä olevilla ihmisillä.
– Tutkijapiireissä herätelläänkin jo keskustelua, onko viime vuosikymmenten myönteinen kehitys valtimoterveydessä taittumassa.
– Jos ihmiset eivät muuta elintapojaan, pahimmillaan käy niin, että riski sairastua valtimotauteihin nykyistä nuorempana kasvaa, arvioi Aatola.
Aatolan väitöstutkimuksen tulokset kannustavat vähentämään valtimotaudin riskitekijöitä sekä lapsuudessa että aikuisiällä.