Internetistä voi löytää tietoa itsestään yllättävänkin paljon. Tietoturva-asiantuntija Kimmo Lähdensivu Varaani Worksista jakaisi tiedot kahteen eri kategoriaan.
– Sieltä löytyy sellaista tietoa, mitä olet itse laittanut, ja toisaalta sitä mitä virallinen taho tai joku kaverisi on sinne laittanut.
Moni jättää liittymästä esimerkiksi Facebookiin tai Twitteriin, koska ei halua henkilökohtaisten tietojensa leviävän.
– Ei voi netistä löytyvistä tiedoista syyttää tyystin itseään. Voihan kaverisi laittaa kuvan nettiin ja merkitä sinut siihen, ja sen näkee muutkin, Lähdensivu sanoo.
Kaikki ei ole netissä omassa kontrollissa, mutta vapaan tiedon määrään voi vaikuttaa.
– Paljon on kysymys siitä, kuinka palveluita itse käyttää ja minkälaisia määrittelyitä tekee siitä, kuka näitä saa nähdä. On olemassa myös paljon erilaisia palveluita, joihin voi tallettaa tietoa, missä itsellä on kontrolli, Lähdensivu jatkaa.
Vartti riitti ammattilaiselle
Nykyteinillä on erilainen käsitys siitä, mikä on yksityistä kuin esimerkiksi eläkeläisellä. Maailma muuttuu, mutta kannattaa muistaa, että kaikki mitä nettiin laittaa, on siellä ikuisesti.
– Aina kannattaa miettiä, kenelle vaikka puhuu mitäkin. Sama pätee Facebookiin, mutta yleisö on potentiaalisesti aika paljon isompi.
Työnantaja ei saisi tehdä työnhakijasta hakua internetissä, koska kaikki tieto mitä netissä on, ei välttämättä ole totta. Tietoturva-asiantuntija uskoo, että se on silti yleistä.
– Hyvin pieni riski on kenelläkään jäädä kiinni siitä, että on haun tehnyt. Kannattaa suhtautua niin, että kaikki tieto on siellä niin kauan kuin internet on olemassa, Lähdensivu sanoo.
Toimittaja teki itsestään nettihaun ja tarkisti, mitä tietoja itsestään löysi. Tietoturva-asiantuntija Kimmo Lähdensivu onnistui onkimaan helposti lisätietoja. Noin vartti riitti perustietojen löytymiseen.
– Löysin ylioppilaaksi valmistumisvuoden, toiset nimet ja jatkokoulutuksen valmistumisvuoden.
– Ei löytynyt raskauttavaa informaatiota, mutta voin toki jatkaa vielä, Kimmo Lähdensivu naurahtaa.