Nettisivuja perustava yrittäjä tai yksilö voi rekisteröidä domain- eli verkkotunnuksen aina määräajaksi. Verkkosivujen osoitteita siis lähinnä vuokrataan, ei koskaan omisteta. Jos sopimuksen määräaika ehtii umpeutua, eikä alkuperäinen nettisivun omistaja enää lunasta nimeä itselleen maksamalla seuraavaa sopimuskautta, tulee verkkotunnuksesta vapaata riistaa kenen tahansa rekisteröitäväksi mihin tahansa tarkoitukseen.
Näin saattoi käydä myös tamperelaisen Galleria Koppelon yrittäjälle, joka yllättyi uusiessaan nettisivujaan ja palveluntarjoajaa. Sivuja käyttikin uskonnollinen yhteisö.
– Kun ulkoistaa nettisivujen rakentamisen ja hallinnoinnin palveluntarjoajalle, voi käydä niin, että nettisivujen varsinainen omistaja ei saa edes ilmoitusta osoitteen määräajan loppumisesta, sanoo it-alan konsultti Atro Tossavainen.
– Itse en koskaan saanut tällaista ilmoitusta. Minulle yritettiin myydä myöhemmin jo edelleenmyytyä osoitettani takaisin, tamperelainen galleristi Erkki Kiviniemi sanoo.
– Saattaa myös olla, että verkkotunnuksen hallinnoijalle on annettu virheellinen sähköpostiosoite, jolloin muistutus määräajan umpeutumisesta ei pääse koskaan perille. Sähköposti voi olla myös vanhentunut, eikä uutta osoitetta ole ilmoitettu, Atro Tossavainen jatkaa.
Verkkomainostajat ovat kärppinä vaanimassa vanhenevia osoitteita
Jos omistaja jättää jatkamatta rekisteröintiä saamistaan automaatti-ilmoituksista huolimatta, pitää verkkotunnuksia välittävä rekisteröintipalvelun hoitaja sitä omistajan tietoisena valintana. Tunnuksista tulee täten vapaita myytäviksi muille tahoille. Kyseessä ei ole rikos vaan sopimusehtoinen kaupankäynti.
– On olemassa yrityksiä, jotka käyvät läpi Viestintäviraston listaa vanhenevista nettiosoitteista. Ne ostavat ne pois ja laittavat sinne mainoksia kävijöiden toivossa. Ei niitä kiinnosta edes alkuperäinen omistaja, Atro Tossavainen sanoo.
Suomessa verkkotunnusten rekisteröintiä säätelee verkkotunnuslaki, mutta tämä koskee ainoastaan .fi- ja .ax-päätteisiä verkkotunnuksia, joista Suomessa on valta säätää. Ulkomaisia verkkotunnuksia, kuten .net, Suomen lainsäädäntö ei säätele eikä edes voi säädellä näitä millään tavalla.
– Esimerkiksi Mikael Jungnerin nettisivujen verkko-osoitteen ehti mainostaja ostaa, kun huomasi sivujen osoitteen vanhenevan. Toisella ei ole Suomessa oikeutta rekisteröidä henkilön nimellä nettisivuja omaan tarkoitukseensa. Eiköhän Jungerkin saa vielä sivunsa takaisin, tämä on nyt Viestintäviraston käsittelyssä, mutta viranomaiskäsittelyissä kestää aina, Atro Tossavainen kertoo.
Moni yrittäjä on menettänyt oikeuden nettiosoitteeseensa silkkaa huolimattomuuttaan. It-konsultti Atro Tossavainen muistuttaakin, että nettisivuistaan voi pitää huolen vain yhdellä tavalla.
– Jos haluaa pitää kiinni yrityksensä nettiosoitteesta kannattaa huolehtia maksuista.
– Määräaikainen tilaus, jota ei voi tehdä kestotilaukseksi, pitää muistaa uudistaa määräajan umpeutuessa, jos haluaa edelleen nauttia palvelusta, Tossavainen sanoo.