Emäkosken ranta on loistava paikka maisema-ajeluun. Virta on vuolas ja kaunis katsella vaikka se on lannistettu. Sinne on usein pyöräillyt nokialainen toimittaja Matti Kuusela. Rannalla hän on miettinyt miten Nokiasta tuli Nokia. Hyvässä ja pahassa.
Ensin Kuusela kirjoitti historiikin, sitten näytelmän. Historiikki oli Nokian Työväen Teatterista, joka täytti sata vuotta.
– Se on erilainen historia, täynnä lukemaan houkuttavia tarinoita. Niitä löytyi mm. Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistosta.
– Naputtelin niitä kaksisormijärjestelmällä muistiin. Koskettavia tarinoita. Kolmetoista prosenttia meni kirjaan, loppu jäi päähän pauhamaan, sanoo Kuusela.
Maisemat muuttuneet
Kuusela kuljettaa toimittajaa pitkin Nokiaa.
Kun päästään Lintuniemeen, ollaan näytelmän keskeisellä paikalla. Tuossa on entinen kuorimo. Ennen täällä rakenneltiin ihmispyramideja. Nokialainen teatteri syntyi.
Nyt pusikoitunutta asfalttia reunustavat hylätyn rakennuksen graffitit .
Rahan valtaa ennen ja nyt
Tarinat poikivat näytelmän ”Nokia, minä vihaan ja rakastan sinua”. Kirjoittaminen otti vallan, päivätöistä piti ottaa vapaata ja kesälomaakin siihen meni.
– Viha-rakkaussuhde syntyi kun muutin tänne vuonna 1979. Pohdin, miten Nokialla on näin käynyt. Kuinka teollisuusmies Knut Fredrik Idestam näki kosken voiman ja otti sen käyttöönsä.
– Näytelmän teema on rahan valtaa vastaan ja ihmisen ja luonnon puolesta. Osansa saa niin entinen kuin nykyinenkin rahavalta.
Näytelmä on tekijänsä näköinen. Kuusela on varma, että se jakaa katsojat. Osa vihaa ja osa rakastaa.
Matti Kuuselan kirjoittama ja Antti Majanlahden ohjaama monologinäytelmä "Nokia, minä vihaan ja rakastan sinua" esitetään vielä 18. ja 25.1. Nokian Lukiolla.