Tunneälyn vaikutuksista työyhteisössä on saatu uutta tietoa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yhteishankkeessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi muun muassa se, että taito ilmaista kiusallisia tunteita ja ystävällisyys suojaavat johtajaa stressiltä.
Hankkeen tuloksia esiteltiin torstaina työnilonjulistukseen liittyvässä seminaarissa Tampereen yliopistossa.
Tunneäly näkyy sykkeessä ja kämmenten hikoilussa
Tutkijat videoivat esimiesten ja alaisten välisiä kehityskeskusteluja ja mittasivat esimerkiksi keskustelijoiden sykettä ja kämmenten hikoilua. Tutkijat hyödynsivät avioparien vuorovaikutuksen tutkimiseen kehitettyjä menetelmiä.
Esimiehen ja alaisen keskusteluista poimittiin hetkiä, jolloin tapahtui esimerkiksi dominointia, kritiikin antamista tai puolustautumista. Keskustelijat pääsivät videolta katsomaan, miten olivat toiselle kritiikkiä antaneet ja miten toinen oli siihen reagoinut.
– Liitämme näihin palautevideoihin myös mittaamaamme fysiologista aktiviteettia, eli keskustelijat näkevät, miten oma dominointi esimerkiksi nostaa toisen sykettä, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Mikko Salminen.
Tunneälykkään esimiehen kehityskeskustelu on dialogista
Tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että jos esimiehellä oli korkea tunneäly, keskustelijoilla oli enemmän tahdistunutta poskilihaksen jännittymistä. Tämä voi tarkoittaa sekä hymyilyä että tahdistunutta puhumista.
– Silloin keskustelu on dialogista. Esimies ei käy monologia, vaan tunnetaidot ovat auttaneet häntä ottamaan alaisen vertaisekseen keskustelukumppaniksi, Salminen sanoo.
Tunneälykkään esimiehen kehityskeskusteluissa oli myös vähemmän tahdistunutta kämmenten hikoilua. Avioparitutkimuksissa keskustelijoiden samanaikainen kämmenten hikoilu on osoittautunut stressaavan tai kriittisen tilanteen tunnusmerkiksi.
Ystävällisyys ja kyky ilmaista vaikeita tunteita auttavat
Esimiehen korkea tunneäly vaikuttaa myönteisesti työpaikan ilmapiiriin, mutta tekee samalla hyvää esimiehelle itselleen. Esimerkiksi taito ilmaista kiusallisia tunteita ja ystävällisyys suojaavat johtajaa stressiltä.
– Havaitsimme, että taito ilmaista vaikeita asioita suojaa esimiestä fysiologisesti mitattavalta stressiltä, Salminen sanoo.
Salmisen mukaan pahinta mitä esimies voi tehdä, on osoittaa halveksuntaa alaistaan kohtaan esimerkiksi silmiä pyörittämällä. Myös toisen persoonaa kohtaan kohdistuva kritiikki on syytä tiedostaa ja jättää vähemmälle.