Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n oppimistuloksia mittaava Pisa-tutkimus vaikuttaa kaikkeen koulutuskeskusteluun Suomessa.
Tampereella valmistuneen väitöskirjan mukaan keskusteluun osallistujan on sovitettava argumenttinsa Pisa-keskustelussa esitettyihin tulkintoihin kansallisesta koulutuksesta.
Tutkija Marjaana Rautalinin väitöskirja tarkastetaan lauantaina 7.12. Tampereen yliopistossa.
Osapuolet turvaavat omia intressejään
Rautalin tutki väitöskirjaansa varten Pisa-tutkimuksesta käytyä keskustelua Suomessa ja sitä, miten keskustelu on vaikuttanut koulutuksen suunnitteluun Suomessa.
Tutkimuksen mukaan Pisa vaikuttaa suomalaiseen koulutukseen laukaisemalla keskusteluja suomalaisen koulutuksen tilasta. Keskustelussa eri osapuolet pyrkivät turvaamaan omat intressinsä.
Opettajat vetoavat Pisaan korostaakseen opettajien työn ja koulutuksen tuloksellisuutta.
Lisäksi opettajat perustelivat keskushallinnolle esittämään kehittämisvaatimuksia sillä, että myös tulevissa oppimistulosarvioinneissa pärjättäisiin hyvin.
Virkamiehet tulkitsivat Pisan tulosten kertovan keskushallinnon politiikan onnistumisesta.
Pisa häivyttää arvostelua
Väitöskirjan tapaustutkimusten perusteella Pisa-tutkimuksen vuoksi julkisuuteen ei nouse koulutuspoliittisia uudistuksia kohtaan esitettyä kritiikkiä. Tämä johtuu siitä, että julkisuuteen on juurtunut käsitys suomalaisesta koulutuksesta ja koulutuspolitiikasta onnistuneena ja johdonmukaisena.
Väitöskirjan mukaan OECD ei sanele kansallista politiikkaa, mutta vaikuttaa kyllä ymmärrykseemme siitä, mitkä ovat toimivia ja siten tavoiteltavia kansallisia poliittisia ratkaisuja.
Kansallisvaltioiden on reagoitava Pisa-tuloksiin, mutta niistä tehdyt tulkinnat eroavat suuresti toisistaan. Pisan laukaisemien kansallisten kiistojen seurauksena kansallisvaltiot ovat ottaneet käyttöönsä hyvin erilaisia politiikan ratkaisuja.