Trampoliini seisoo tyhjillään ja keinut roikkuvat sijoillansa Niskasen perheen takapihalla. Vain ruohoa väsymättä ahmiva robottileikkuri rikkoo hiljaisuuden.
Kolmilapsisen perheen tivoli Kangasalla on tauonnut hetkeksi, kun lapset on saateltu kouluun ja päiväkotiin.
Koronaepidemia on koetellut Niskasten – siinä missä muidenkin lapsiperheiden – jaksamista monin tavoin. Silti perheen äiti kertoo heidän päässeen monia tuttavaperheitä vähemmällä
– Appivanhempani eivät kuulu riskiryhmään, ja ovat voineet auttaa arjen askareissa.
Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Moni on jäänyt vaille tukea muuttuneiden työkuvioiden ja taloudellisten huolten keskellä.
Kaupungit heräsivät avuntarpeeseen
Lähiverkoston sekä kerhojen ja kesäleirien puuttumisesta kärsivät erityisesti kouluikäiset, mutta vaikeuksia on myös päiväkoti-ikäisten kodeissa. Moni on joutunut pitämään kesälomansa nyt keväällä tai työtilanne on muutoin epävarma tulevan kesän osalta.
Suomen isot kaupungit ovat varautuneet erilaiseen kesään varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen suhteen. Siinä missä normaalikesinä isommissakin kaupungeissa päivystää vain muutama päiväkoti, on tänä kesänä useampi yksikkö auki.
Esimerkiksi Oulussa noin puolet päiväkodeista pidetään avoinna kesä-heinäkuussa. Arvion mukaan hoidon piirissä olevista lapsista heinäkuulle odotetaan noin 30–40 prosenttia, kun aiempina vuosina paikalla on ollut noin 20–30 prosenttia.
Tampere puolestaan varautuu järjestämään hoidon heinäkuussa noin 2 500–3 000 lapselle. Viime vuonna heinäkuun päivystyshoitoa käytti noin 2 070 lasta.
Turusta ja Espoosta tarkkoja lukuja ei ole saatavilla, mutta molemmista kaupungeista arvioidaan, että varhaiskasvatukselle on tarvetta enemmän kuin aikaisempina kesinä.
Kasvanut avun tarve kuulostaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimeksen korvaan loogiselta.
– Kun apua tarvitaan, niin sitä pitää olla saatavilla. Monet vanhemmat pakotettiin nyt keväällä pitämään kesälomat pois ja isovanhemmatkaan eivät pysty auttamaan hoidossa.
Paljon epävarmuutta ilmassa
Ylen tekemään kyselyyn vastanneista kaupungeista kerrotaan, että lopullisten lapsimäärien laskeminen on erittäin vaikeaa. Vanhemmille on epäselvää, miten lomat ja mahdolliset lomautukset toteutuvat.
Esimerkiksi Tampereella kysely päivystyshoidosta päättyi viime viikolla, mutta monesta kodista uupuu vielä tieto hoidon tarpeesta. Lapsia on ilmoitettu heinäkuuksi hoitoon tähän mennessä 1200, mutta jopa 1800 lapsen osalta hoitokyselyyn ei ole vastattu lainkaan.
– Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että huoltajat eivät tiedä kesän työtilannettaan riittävän selkeästi. Toisena syynä voi olla lisääntynyt mahdollisuus tehdä etätöitä ja tämä mahdollisuus jatkuu myös kesän aikana, arvioi palvelupäällikkö Elli Rasimus Tampereen kaupungilta.
Vaikka laaja päivystys tulee Rasimuksen mukaan paljon kalliimmaksi, pitää se silti tehdä, jotta voidaan taata lasten hoitoonpääsy myös kesällä.
Isovanhempien puute näkyy ja tuntuu
Isovanhempien koronaeristys vei kangasalalaisen Jaana Heinäsen perheeltä sen vähäisenkin hoitoavun, jota ennen epidemiaa oli tarjolla.
Heinästen pariskunta on lapsiarjessa kiinni 24/7. Perheessä on 11- ja 13-vuotiaat lapset, joten isovanhemman apu on ollut enemmän kuin tarpeen varsinkin kesäisin.
– Ennen mummi hoiti pari yötä kesässä, nyt ei sitäkään. Hän on 71-vuotias, joten emme voi riskeerata hänen terveyttään sillä, että pyytäisimme häntä hoitoavuksi.
Isovanhempien eristäminen on sotkenut monen muunkin perheen hoitosuunnitelmat. Isovanhemmat ovat monelle tukena ja apuna arkisissa askareissa kuten harrastuskuljetuksissa, muistuttaa Mannerheimin lastensuojeluliiton päivystystyön koordinaattori Anna Weckström.
– Lisäksi isovanhemmat ovat mahdollistaneet vanhemmille hengähdystaukoja, kun lastenhoitoapua on ollut saatavilla.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes toivoo, että mahdollisimman monet kesän leireistä ja kerhoista toteutuisivat, mikä osaltaan helpottaisi arkea.
– Kaikissa kunnissa ei olla vielä valitettavasti havahduttukaan siihen, mitä mielekästä toimintaa lapsille ja nuorille voitaisiin järjestää.
Apua ei haeta, kun ei haluta olla vaivaksi
Siimes on havainnut koronakeväänä poikkeuksellisen ilmiön perheiden keskuudessa. Kynnys hakea apua arkeen on noussut, eikä esimerkiksi kunnalta tohdita pyytää apua.
–Mielessä on, että ihmisillä on hätä, enkä voi lähteä hakemaan arjen apua. Kunnissa pitäisi tiedostaa avun tarve ja tehdä etsivää työtä. Että turvallista apua olisi saatavilla.
Jos tarvitsee arkeen lisäkäsiä eikä ole varaa palkata lastenhoitajaa, voi olla yhteydessä oman kuntansa sosiaalitoimeen. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jonka tavoitteena on tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea ja apua perheen haasteisiin.
Mannerheimin lastensuojeluliitosta muistutetaan, että myös järjestöjen kautta apua on saatavilla.
– Usein jo tilanteen, oman kuormituksen ja tunteiden purkaminen jonkun toisen aikuisen kanssa auttaa. Lukuisat järjestöt tarjoavat keskusteluapua vanhemmille puhelimitse ja chatissa. Järjestöjen ja oman kunnan kautta on mahdollista hakea myös tukihenkilöä tai -perhettä omalle perheelle tai lapselle, Anna Weckström kertoo.
Heinästen perheessä kevät on vietetty oman väen kesken, eikä muutosta ole tulossa lähiaikoina.
– Pitää asennoitua niin, että hoitoapua ei ole ihan hetkeen tulossa, Heinänen sanoo.
– Lapset ovat mukana ja kahdenkeskeistä aikaa siirretään sinne jonnekin.
Miten itse järjestät tänä kesänä lastenhoidon? Voit kommentoida uutista 27.5. klo 23 asti.