Lähes koko Suomi siirtyy keskiviikkona käymään kotona koulua. Hallitus päätti maanantaina, että kaikkien koulujen tilat suljetaan Suomessa koronaviruksen takia ja oppilaat siirtyvät etäopetukseen.
Vain yhteiskunnalle kriittisillä aloilla työskentelevät vanhemmat voivat viedä 1.–3. luokilla olevat lapsensa kouluun.
Hämeenkyrössä asuva Katja-Marika Mäkinen on niitä harvoja suomalaisia, joilla on kotikoulusta kokemusta.
– Olemme pojan kanssa olleet viisi vuotta tässä samassa veneessä missä ovatkin nyt kaikki Suomen koululaiset vanhempineen.
Varsinaisessa kotikoulussa on eri syistä arviolta noin 500 suomalaista lasta. Tällöin lapsen opetus on kokonaan vanhempien vastuulla. Lisäksi lapsia on kotona myös erityisessä koulujärjestelyssä.
Nyt suomalaiset lapset siirtyvät etäopiskeluun, jossa ohjeet tulevat kouluilta. Mäkisen kokemuksesta voi olla monelle apua siitä, miten tehtävät saa tehtyä kotona.
Viiden vuoden kokemus
Mäkinen on opettanut lastaan Rasmus Mäkistä, 14, pitkään kotona. Rasmuksen oli pienenä hyvin vaikea keskittyä rauhattomassa luokassa. Perhe kokeili kotikoulua ja koska kokemus oli niin hyvä, he ovat jatkaneet sitä.
– Kotona pystyy keskittymään paremmin, voi mennä välillä ulos tai vaihtaa aihetta, jos tuntuu liian vaikealta, Rasmus listaa etuja.
Rasmus näkee kavereita koulun jälkeen eikä kukaan heistä ihmettele enää ratkaisua.
Mäkinen on ammatiltaan tanssinopettaja ja työtunnit ovat suureksi osaksi iltaisin, joten tämä on ollut mahdollista.
Mäkinen kirjoitti heti maanantaina kokemuksistaan Facebookiin. Hän lupasi jakaa hyviksi oppimiaan käytäntöjään myös muille. Kysyimme asiasta myös Opetushallitukselta.
Vaikka opettaja antaa tehtävät etäopetuksessa, myös perhe voi vaikuttaa moniin asioihin. Arki ja opiskeluympäristö vaikuttavat Mäkisen mukaan paljon.
– Mitä pienempi koululainen, sitä enemmän hän tarvitsee selkeitä ohjeita mitä tehdä ja milloin. Lapset ovat yksilöitä, mutta moni alakoululainen tarvitsee melko tarkan aikataulun tekemiselleen, varsinkin jos on yksin kotona, Mäkinen kertoo.
1. Aikataulu
Katja-Marika Mäkinen neuvoo miettimään yhdessä lapsen kanssa aikataulun, koska noustaan, milloin tehdään koulutehtäviä, syödään ja koska pidetään taukoja.
Rasmus Mäkisen mukaan kannattaa herätä aina samaan aikaan, vaikka saisi itse valita itsenäisen opiskeluajan.
– Aamupalan jälkeen kannattaa tehdä läksyjä tunnin ajan ja jos ei ole mennyt lukkoon, voi pitää toisen tunnin. Sitten on hyvä mennä jo välitunnille.
2. Älypuhelimen käyttö
Toiseksi on tärkeää sopia älypuhelimen käytöstä. Katja-Marika Mäkisen kokemuksen mukaan peli tai kaverit helposti koukuttaa lapsen puhelimelle.
– Sopikaa vaikka että kun kouluhommat on tehty ja ulkoiltu tietty määrä, niin sitten voi pelata. Tämä on oma mielipiteeni viiden vuoden kokemukseni jälkeen.
– Jos katsoo muuten vain videon, siihen jää äkkiä jumiin ja kuluu äkkiä tunti, Rasmus Mäkinen lisää.
Toki jos koulutyöhön tarvitsee kännykkää, sen käyttö on perusteltua.
Tätä sanoo myös Opetushallituksen lakimies, luokanopettaja Laura Francke. Koulun järjestyssäännöissä määrätään älypuhelinten käytöstä, vanhemman on hyvä tehdä pelisäännöt myös kotiin.
– Liikunta on tärkeää lapselle myös etäopetusaikana. Älypuhelimen avulla voidaan edistää myös lasten ja nuorten liikuntaa ja älypuhelin on kanava pitää yllä sosiaalisia suhteita, Francke sanoo.
3. Välitunti ja ruoka
Ulkoilu on Mäkisen perheessä paras tapa pitää taukoja. Koulussakin on opetusta vain 45 minuuttia kerrallaan ja sitten käydään ulkona.
Jos lapsi keskittyy helposti, voi tuplatuntikin toimia.
– Meillä lapsi teki alakoulun aikana yhden session aamupäivällä, sitten pitkä ulkoilutauko ja toinen sessio iltapäivällä. Nyt yläkoulussa mukaan on liittynyt vielä iltaläksyt, äiti kertoo.
Jos kotona on koira, hyvä tauko tulee jos lapsi ulkoiluttaa koiran ja siihen on etäopetuksessa mahdolisuus. Myös ruualla on Mäkisen kokemuksen mukaan merkitystä.
– Ruoka taas on se, joka ulkoilun lisäksi pitää aivot virkeänä. Huolehdi, että lapsi syö lounaan tiettyyn aikaan ja välipalan. Ja terveellistä, Katja-Marika Mäkinen sanoo.
Rasmus Mäkinen on havainnut hyväksi keinoksi pitää puolen tunnin tauon, kun lounaasta on kulunut tunti. Lisäksi hän pitää 10 minuutin tauon aina kun vaihtaa aihetta.
4. Milloin neuvotaan?
Katja-Marika Mäkisen mukaan lapsi voi helposti jäädä junnaamaan vaikeaan kohtaan. Kannattaa siksi sopia, että lapsi tekee ensin ne tehtävät, jotka osaa ja sitten lopuksi ne, joita ei osaa.
– Muuten käy niin, että junnaamistaipuiset lapset jäävät jumiin ensimmäiseen aineeseen, jos se on vaikea. Kello 17 kun vanhempi tulee kotiin, lapsi on tehnyt sen ensimmäisen puoleenväliin ja loput läksyt ovat tekemättä.
5. Palkitse, jos sopimus pitää
Etäopetus on uusi tilanne kaikille, eikä voi olettaa, että se olisi heti hallussa.
Katja-Marika Mäkinen sanoo että lasta kannattaa palkita iästä riippumatta. Ensin kannattaa palkita jo siitä, jos sovittu ajankäyttö toteutuu ja lapsi noudattaa sopimusta.
– Peliaika on kuitenkin huono palkinto kouluhommista. Katsokaa vaikka illalla leffa tai sarja yhdessä tai jokin muu yhteinen juttu. Tai kerätkää palkintotarroja ja viidellä saa jotain isompaa.
Mäkisen perheessä ei enää tarvita palkintoja, koska Rasmus on jo omaehtoinen opiskelija, jonka itsekuri toimii. Rasmus Mäkisen mukaan hyviä palkintoa on kunnon tauot ja loppupäivä vapaata, jos on ollut ahkera.
Opetushallituksen lakimies ja luokanopettaja Laura Francke sanoo, että palkitsemisen sijaan koulussa panostetaan palautteen antoon.
– On tärkeää, että oppilas saa oppimista edistävää palautetta toiminnastaan.
6. Muista, että kyse on lyhyestä ajasta
Kuukausi tai pari koronaviruksen tuomaa poikkeustilaa on lopulta lyhyt aika. Katja-Marika Mäkisen mukaan olisi hyvä, jos koulusta saisi ohjeet koko viikoksi kerrallaan.
Näin perhe voisi rytmittää liikunta- ja kuvaamataidon tunnit muuhun elämään.
Se tietomäärä, joka lapsen pitäisi omaksua kuukauden aikana, ei ole Mäkisten mukaan mahdoton.
– Tämä voi olla erittäin mukava kokemus, tai kaaos, mutta itse voi vaikuttaa hirmuisen paljon positiivisella asenteella ja kehumisella. Tsemppiä kaikille! Katja-Marika Mäkinen toivottaa.
Voit keskustella etäopetuksesta ja antaa omia vinkkejä 18.3. kello 22. asti.