Tamperelaisen Ville Ilvosen tyttären kommentti avasi silmät. Yläkoulussa Tampereen keskustassa opiskeleva tytär sanoi, ettei kaikilla ole kotona yhtään tietokonetta. Jo viime viikolla alkoi näyttää siltä, että oppilaat voivat siirtyä etäopiskeluun koronaviruksen takia jossain vaiheessa.
Ilvonen on tehnyt koko ikänsä työtä tietokoneiden kanssa ja tyttären kommentti hätkähdytti. Hän ei halua, että kenenkään opiskelu on tietokoneen puuttumisesta kiinni.
– Tuntui, että asialle voisi tehdä jotain.
Ilvonen kirjoitti LinkedIniin, että hän voi toimittaa Pirkanmaalla karanteenissa oleville nuorille ja lapsille toimivia, käytettyjä tietokoneita ilman kustannuksia. Viesti keräsi nopeasti 1 500 tykkäystä.
Ville Ilvosen oma työnantaja Forciot ja muutama muu it-yritys tarjosivat apua.
Tarvetta tulikin heti.
Etäopetus lisää tarvetta tietokoneille
Viikonloppuna Tampereella kerrottiin, että Tampereen kaupungin peruskoulujen yläluokat ja lukiot siirtyvät maanantaina etäopiskeluun. Tampereella lukiolaisilla etäopetus jatkuu ainakin neljännen jakson loppuun eli 2. huhtikuuta asti.
Ville Ilvonen odottaa maanantaina kouluilta tietoa, montako konetta tarvitaan.
Rehtorien avunpyyntöjen mukaan jo yhden koulun oppilaille voidaan tarvita 20–30 tietokonetta. Moni suomalainen nuori on siis ilman tietokonetta.
– Suoriltaan minulla on antaa tästä viisi tietokonetta ja yritykset keräävät lisää koneita. Uskon, että saamme kasaan kymmeniä ellei satoja tietokoneita.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Ville Ilvonen kerää tietokoneita nuorille. Aiemmin hän lahjoitti edellisen työnantajansa kanssa kymmeniä koneita Nokian seudulle.
Lahjoitustyö vie aikaa. Ville Ilvonen tekee vapaaehtoistyötä osittain työpäivän lomassa, mutta myös iltaisin.
– Toiveena esittäisin saman minkä LinkedInissa tänä aamuna. Toivottavasti Tampereen kaupungilta löytyisi apua koordinoimaan tietokoneita tarvitseville. Toki odotellessa toimitan koneet suoraan kuten lupasinkin.
Hän toivoo, että koneet tuovat toivoa nuorille.
– Laitteiden kautta voi pitää yhteyttä muihin ihmisiin ja jatkaa opiskelua.
Enemmän tsemppiviestejä kuin pyyntöjä
Myös kauppa-apua tarjoaa sosiaalisessa mediassa moni. Esimerkiksi Korona Kauppa-apu-ryhmässä Facebookissa on yli 2 500 jäsentä.
Tarkoitus on tarjota kaupassakäyntiapua heille, jotka ovat nyt neljän seinän sisällä, eli joko kuuluvat riskiryhmään, ovat sairaina tai eivät muutoin pääse itse käymään kaupassa.
Myös Nappi Naapuri tarjoaa korona-apua. Nappi Naapuri on naapurustojen sosiaalinen media.
Apua antavia ryhmiä on syntynyt eri kuntiin pääkaupunkiseutua myöten. Esimerkiksi Heinolalaiset heinolaisten tukena tarjoaa apua viruskauden ajaksi. Heinolan ryhmä perustettiin lauantaina ja siihen on liittynyt jo yli 300 ihmistä.
Sari Hokkanen on Heinolan ryhmän perustaja.
– Olin huolestunut omista vanhemmistani ja heidän kaupankäynneistään. Ajattelin, että muilla on sama huoli.
Lahden keskustassa puolestaan toimii naapuriapu, jossa tarjotaan apua kaupassakäyntiin tai autokyytejä.
Myös yksittäiset ihmiset tarjoavat apuaan kauppa-asioissa. Porilainen Pasi Paunu jutteli perjantaina naapurinsa kanssa, kuinka riskiryhmään kuuluvalle koronavirus voi olla kohtalokas.
Paunu asuu isossa kerrostalossa, jossa on paljon asukkaita ja iäkkäitä. Paunu rupesi ajattelemaan, miten jo kaupassakäynti voi olla monelle ylivoimaista. Paunu kysyi ensin naapurilta avuntarvetta, ja laittoi sitten viestin talon seinään.
Hän kyhäsi lapun nopeasti ennen töihin menoa.
Vielä avunpyyntöjä ei ole tullut. Paunu julkaisi kuvan avuntarjouksesta Twitterissä ja hän on saanut useita tsemppiviestejä.
– Tulee tosi kiva olo siitä.
Talkoohenkeä löytyy
Helsingin Kalasatamassa asuva Oona Hagman on tarjoutunut auttamaan asuinalueellaan. Hän oli lukenut kaverin seinältä Facebook-postauksen, jossa kaveri tarjosi apua kaupassa ja apteekissa käymiseen. Hagman haluaisi myös itse auttaa.
– Laitoin ensiksi viestin oman taloyhtiön Facebook-ryhmään, julkaisin sen sitten myös Kalasataman kaupunginosaryhmässä.
Hagman kertoi puhelimessa olevansa valmis auttamaan useammalla eri tavalla.
– Minulla on itsellä koira, voisin tarvittaessa auttaa myös toisten koirien ulkoiluttamisessa. Minulla on myös kaksi alakouluikäistä lasta, he ovat reippaita ja voisivat myös auttaa.
Hagman kertoo omistavansa auton, joten hän voi tarvittaessa myös kuljettaa. Toistaiseksi avunpyyntöjä ei ole vielä tullut.
– Tilanne ei ehkä ole vielä niin akuutti. Parin viikon sisällä tilanne voi olla jo toinen ja ennalta suunniteltu apu on tärkeä, hän sanoo.
Hagmanin mielestä olisi hyvä, että yhteisöihin järjestettäisiin nyt paikalliset matalan kynnyksen “naapuriavun kattojärjestöt”, jotta kaikki avun tarjoajat ja tarvitsevat löytävät mutkitta toisensa. Apua tulisi löytyä myös oman rapun ilmoitustaululta, sillä kaikilla ei ole pääsyä tietokonelle tai älypuhelimien sovelluksiin.
Hagman uskoo suomalaisten talkoohenkisyyteen tarpeen tullen.
– Väärinkäytösten mahdollisuus häivähti mielessäni murto-osasekunnin, mutta en usko siihen, että kukaan lähtisi väärinkäyttämään.
Helsingissä Käpylän alueella apua tarjonnut Lauri Koivula sanoo, että auttamisen pitäisi olla ehdottomasti maksutonta. Koivulan mukaan enemmistö varmasti on liikkeellä hyväntekeväisyysmielellä, mutta aina voi löytyä myös oman hyödyn tavoittelijoita.
– Oma ajatus on se, että auttamisen pitäisi olla pyyteetöntä ja vastikkeetonta. Jos siitä aletaan rahastamaan, niin se on työtä tai jotain muuta, Koivula sanoo.
Riskiryhmien lapsille apua
Orivesiläinen Janette Hiltunen tarjosi lauantaina apua kuntalaisten Facebook-ryhmässä.
Hän on tämän viikon etänä ja aikoo pitää omat 6- ja 8-vuotiaat lapset kotona. Hän tarjoutui ottamaan terveen, riskiryhmäläisen lapsen hoitoon, jos vanhemmat pelkäävät viedä lapsen päiväkotiin tai kouluun. Orivedellä päiväkoteja ja kouluja ei ole ainakaan vielä suljettu. Kahden lapsen perheessä riski altistua on pienempi kuin isossa ryhmässä.
– Vaikka muutamaksi tunniksi tai miten sovitaan. Nyt nimittäin tarvitsisi herätellä yhteisöllisyyttä ja osoittaa välittämistä, Hiltunen kirjoitti.
Yksi riskiryhmäläisen äiti on ottanut yhteyttä Hiltuseen ja laittanut tarjouksen korvan taakse. Hiltunen sai valtavasti positiivisia viestejä, joskin yhdessä kommentissa epäiltiin hänen tarkoitusperiään. Sekin on sosiaalisessa mediassa tyypillistä.
Hiltunen on tämän viikon etätöissä suunnittelemassa koronavirukseen varautumista ja kirjallisia töitä, jotta olisi käytettävissä jos hoitajia sairastuu.
Hiltunen on ammatiltaan sairaanhoitaja ja töissä Juupajoen Kortekodilla vanhusten tehostetussa asumisyksikössä.
– Henkilökohtaisesti koronavirus ei huoleta, koska olemme perusterveitä. Vanhusten puolesta huolestuttaa tietenkin.
Janette Hiltunen uskoo ja toivoo, että koronaviruksesta koituu myös jotain hyvää.
– Uskon, että yhteisöllisyyttä, välittämistä, avun pyytämistä ja tarjoamista tulee lisää. Toivottavasti nyt ruvetaan miettimään, kuinka asioita voisi toisin tehdä. Toivon, että lähituotantoa tulee takaisin.