Kisat peruttu. Viikonlopun turnaus peruttu. Kaikki treenit peruttu. Viikonlopun sarjapeli peruttu.
Töistä suositellaan etätöitä.
Suomessa eletään koronavirustartunnan takia nyt erikoista aikaa.
Kangasalla asuvalla Lea Mustosella, 14, on tästä kokemusta. Mustonen ei saa tällä hetkellä käydä koulua, nähdä kavereita tai käydä cheerleading-treeneissä. Hän on kotona karanteenissa.
– Vähän on alkanut olla tylsää. Tekemistä ei oikein ole, koska en pääse kotoa, Mustonen kertoo videopuhelussa.
Moni teini on joutunut kohtaamaan tilanteen, jossa itselle tärkeät asiat peruuntuvat nopeasti silmien edessä. Nuorille on tärkeää viettää aikaa kavereiden kanssa ja monella tätä on nyt rajoitettu harrastustauon takia.
– Tuntuu tosi oudolta, ei olisi olettanut, että tällaista tapahtuu.
Karanteeni riparitapaamisen jälkeen
Karanteeni tuli sen jälkeen kun Mustonen oli lauantaina rippikoulutapaamisessa Kangasalla. Myöhemmin tuli ilmi, että paikalla oli tartunnan saanut nuori.
Noin 500 oppilaan Pitkäjärven koulu Kangasalla on suljettu tämän viikon opettajan tartunnan takia. Myös yksi oppilas oli sairastunut mutta ei tiennyt tätä rippikoulutapaamisessa, koska karanteeni tuli vasta päivää myöhemmin.
Mustonen ja lähes sata muuta rippikoulunuorta asetettiin myös kahden viikon karanteeniin. Nyt hän on ollut neljä päivää kotona. Kymmenen on vielä edessä.
Lea Mustonen tekee koulutehtävät yksin kotona.
– On vähän hankalampaa, jos jotain ei ymmärrä, eikä voi kysyä. Pitää selvittää asiat itse suurimmaksi osaksi. Koulujutut menevät kotona nopeammin, koulussa se on aina se 45 minuuttia yhtä ainetta.
Treenit peruttiin, kavereihin yhteyttä puhelimella
Koronaviruksen tuoma muutos Lea Mustosen arkeen on ollut muutenkin iso. Hän käy yleensä treeneissä neljä kertaa viikossa ja lisäksi valmentaa cheerleadingissa kaksi kertaa viikossa. Ainakin kahdet kisat on peruttu kaudelta, niihin oli harjoiteltu ahkerasti.
Nyt Lea Mustonen yrittää pitää kuntoa yllä lenkkeilemällä ja kuntoilemalla.
Suuri vaikutus on tullut myös kaverien näkemiseen.
– Minulla on treeneistä paljon kavereita, nyt en pysty näkemään heitä tai koulusta kavereita.
Ainakin yksi kaveri on myös karanteenissa eli kohtalotovereita löytyy.
– Emme me hirveän peloissaan ole, tähän asti se on ollut vähän vitsi. Nyt kun se on Suomessa, se alkaa todellistua.
Lea Mustonen pitää yhteyttä kavereihinsa netissä ja kännykällä. Hän soittaa videopuheluita kavereilleen ja viestittelee Snapchatissa.
– Tosi monta tuntia menee päivässä puhelimessa, ennätys on ehkä 12 tuntia päivässä.
Poikkeusoloissa vanhemmat eivät valita kännykällä olosta vaan ymmärtävät.
Miten jaksaa vanhempia?
Yhä useampi teini Suomessa viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Moni vanhempi on komennettu etätöihin.
Lea Mustosen isä on viikonloppuisin pitkässä yövuorossa ja äiti on Lean karanteenin aikana poissa kehitysvammaisten ohjaajan töistä. Pikkuveli ja isoveli ovat ainakin vielä koulussa. Perheessä on riskiryhmäläisiä astman takia.
Miltä tuntuu olla vanhempien kanssa kotona arkisin?
– No.... niin no, treeneissä on päässyt vanhempien luota pois. Nyt ei enää pääse ja välillä alkaa kyllästyttää. Kyllä he osaavat antaa omaa rauhaakin. Vielä on sopu säilynyt ja toivotaan, että pysyykin, Lea Mustonen sanoo.
Äiti yrittää antaa tilaa
Äiti Gitte Mustonen sanoo, että kotona on ollut rauhallista.
– Kuskaamme yleensä viisi–kuusi kertaa viikossa, nyt on tällaista laatuaikaa, hän naurahtaa.
Mustosen perhe välttää turhaa ihmisten tapaamista ja kaupassa käyntiä, vaikka tätä ei virallisten ohjeiden mukaan vaadita. Kangasalla karanteenissa on satoja nuoria.
– Tämä on päivän polttava puheenaihe. Kaikki haluavat, että tauti pysähtyy ja haluavat tehdä osansa, Gitte Mustonen sanoo.
Vaikeinta on ollut perheen nuorimmalla 9-vuotiaalla, joka ei pääse leikkimään kavereiden kanssa, Mustosille ei saa varotoimena tuoda nyt kavereita.
Gitte Mustonen harrastaa itse myös cheerleadingia ja nämä treenit on peruttu. Hänelle tämän viikon kohokohtia oli treenata yhdessä Lean kanssa kotona sisällä. On mukava, jos teini haluaa tehdä joskus jotain vanhemman kanssa.
Äiti ymmärtää kuitenkin, että teinit tarvitsevat tilaa ja aikaa.
– Onneksi meillä on lääniä ja voi mennä ulos ja isossa talossa voi vaihtaa huonetta. Pitää osata antaa tilaa.
Pakollinen lepotauko
Lea Mustonen ymmärtää, että tilanne on uusi myös vanhemmille.
– Pitää yrittää ymmärtää vanhempia, koska eivät hekään ole yleensä nuorten kanssa niin paljon.
Lea Mustonen yrittää suhtautua kahden viikon karanteeniin lepona ja katsoa asioita positiivisesti.
– Nyt on lepotauko kaikesta, ei tarvitse mennä mihinkään. Saa nukkua myöhään ja valvoa.
Viikonloppuna Lea Mustonen on yleensä menossa, nyt hän luultavasti nukkuu, katsoo Netflixiä ja syö jotain hyvää ruokaa.
Psykologi: Elämme erikoista aikaa
Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki sanoo, että Suomessa eletään nyt hyvin erikoista aikaa.
– Suurin osa vanhemmista ei ole kohdannut tällaista koskaan. Tämä on vaativa paikka, eikä valmiita malleja ole.
Perheet ovat hyvin erilaisia. Joissakin vietetään jo ennestään paljon aikaa yhdessä, toisissa tilanne on ihan uusi.
– Vanhemmilta vaaditaan nyt erilaista jaksamista, Pajamäki sanoo.
Perheen sisällä on monenlaisia tunteita, on ärtyneisyyttä ja turhautumaa, pelkoa ja ahdistusta, mutta varmasti myös huumoria ja hauskoja tilanteita.
Yleensä lapsen aggression tai turhautuman taakse voi olla piilotettu muita tunteita: surua tai pelkoa. Pajamäki neuvoo keskustelemaan nuorten kanssa ja puhumaan uutisista ääneen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttaviin puheluihin on tullut paljon soittoja koronaviruksesta. Niissä on laskettu kuoleman todennäköisyysprosenttia ja oltu muutenkin ahdistuneita.
Teinit saattavat olla ahdistuneita asioista, jotka eivät todennäköisesti koske heitä.
– Puhelin- ja chattipalveluissa nuoret ahdistuvat nyt epärealistisistakin asioista. Teinit seuraavat hyvin itsenäisesti ja paljon mediaa Suomessa. Olisi hyvä, että aikuinen rauhoittaisi ensin itsensä ennen kuin keskustelisi nuoren kanssa ja kyselisi sitten, mitä pelkoja nuorella on ja rauhoittelisi omaa lastaansa.
Erityisen herkillä pitää olla nuorten kanssa, joilla on entisestään vaikeita kokemuksia. Ahdistavat uutiset voivat pahentaa heidän tilaansa.
Väliaikainen tilanne
Ideaalitapauksessa vanhemmalla on kykyä ja jaksamista vastaanottaa ja purkaa nuoren tunteita. Vanhemmalla olisi hyvä olla joku, jonka kanssa puhua asiasta.
– Samalla täytyy pitää mielessä, että tämä on väliaikainen tilanne. Sen aikana kannattaa tehdä asioita, jotka kiinnittävät normaaliin arkeen ja siihen, mikä on pysyvää ja muuttumatonta.
Vanhemmuuden vaikeimpia puolia on kohdata lapsen pettymyksiä.
– Jos pystyy vastaanottamaan lapsen vaikeita tunteita ja palauttamaan niitä vähän siedettävämpänä takaisin lapselle, tukee lapsen tunne-elämää ja psyykkistä hyvinvointia.
Puskurina olo vaatii, että aikuisella on purkukeinoja ja pääsee itsekin välillä purkamaan omaa ärsytystä ja turhautumaa.
Vanhemman kannattaa Pajamäen mukaan listata, mistä itse saa mielihyvää ja mikä saa rentoutumaan. Tämä auttaa kestämään neljän seinän sisällä.
Miten teini kestää vanhempia?
Sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki neuvoo pitämään perhepalaverin, jossa jokainen saa sanoa, mitä haluaisi yhdessä tehdä. Näitä ideoita voi sitten toteuttaa yhdessä.
Usein vanhempi käy läpi teinin kanssa asioita autossa treeneihin kuskatessa. Uutta yhteistä tekemistä voi löytyä ruuan laittamisesta tai pelaamisesta.
Entä miten teinit kestävät vanhempia, onko heille neuvoja?
– Teinien omat verkostot toimivat tässä parhaana vertaistukena.