Myllerrys suuren sote-uudistuksen ympärillä yltyy jälleen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisua selvittänyt työryhmä kertoi torstaina kannattavansa Uudellemaalle viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuvaa mallia.
Uudellemaalle kaavailtu muusta maasta poikkeava ratkaisu on saamassa myös muut isot kaupungit vaatimaan itselleen erioikeuksia sote-uudistuksessa.
Tampereen pormestari Lauri Lyly sanoo, että järjestelmään pitäisi saada joustavuutta eikä pyrkiä ompelemaan yhden takin mallia koko Suomeen.
– Kun sote-maakuntia synnytetään, niin jaettaisiin erityisesti sosiaalipalvelujen järjestämisvastuuta tulevien maakuntien ja niiden kuntien kanssa, jotka kykenevät sitä tekemään. Saataisiin joustavuutta eikä tehtäisi tällaista yhden takin -mallia koko Suomeen, Lyly sanoo
Lyly toteaa, että juuri tästä Uudenmaan erillisratkaisussakin on ollut kysymys.
Tampere haluaisi itse huolehtia sosiaalipalveluista
Tampere haluaisi tulevaisuudessakin järjestää itse osan nyt maakunnille kaavailluista sosiaalipalveluista. Lyly sanoo, että terveyspuolella integraatiota on tarpeellista viedä hyvinkin pitkälle, koska esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on tärkeää saada lähemmaksi toisiaan. Hyvänä esimerkkeinä Lyly mainitsee sote-terveyskeskukset.
Lylyn mukaan sosiaalipuolella on sen sijaan paljon asioita, jotka on hyvä pitää lähellä kuntien palvelurakennetta.
– Koulupuolella ja vanhustenhuollossa olisi tarvetta antaa kaavailtua enemmän järjestämisvastuuta kunnille, Lyly sanoo.
Koko maata koskevan Sote-uudistuksen lähtökohta on, että tulevat uudet maakunnat huolehtisivat palveluista kuntien sijaan.
Suomi on tarkoitus jakaa 18 itsehallinnolliseen maakuntaan. Jos Uudellemaalle kaavailtu erillisratkaisu toteutuu, itsehallinnollisia alueita olisi 23.
Uudellemaalle syntyisi erillisratkaisun myötä yhden sijasta neljä maakuntaa ja yksi maakunnan kaltainen kaupunki, Helsinki, jotka vastaisivat itse alueen sosiaali- ja terveyspalveluista.
"Kuntia ei ole kuultu tarpeeksi"
Myös Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että alueiden erityistarpeet tulee huomioida muuallakin kuin Uudellamaalla.
– Jos hallituksella on valmiutta ja halua lähteä miettimään erilaisia ratkaisuja erilaisille alueille niin perustelujen pitää olla sillä tavoin kestäviä että kohdellaan samanlaisten ongelmien kanssa painivia kaupunkeja ja kaupunkiseutuja samalla tavalla.
Suuret kaupungit vaativat myös, että ne otetaan tiiviisti mukaan sote-uudistuksen valmisteluun. Sekä Arve että Lyly sanovat, että kuntia ei ole kuultu tarpeeksi.
– Olen aivan varma että tämäkin yritys uudistaa sote-palveluja tulee surullisesti epäonnistumaan, jos kuntien kanssa ei tehdä jo valmisteluvaihessa aidosti tiivistä yhteistyötä, Arve sanoo.
Lyly sanoo, että Uudenmaan erillisratkaisu syntyi juuri kuntien vaikuttamisen tuloksena.
Lylyn mielestä kaiken valmistelun pitäisi lähteä ajatuksesta, minkälaisia palveluja tarvitaan ja tarjotaan.
– Toivoisin että kunnat ja Kuntaliitto olisivat jatkossa tiiviisti tässä uudistuksen sisällön valmistelussa mukana.
Kaupungit peräävät tietoa uudistuksen rahoituksesta
Lylyn mukaan kaikilla isoilla kaupunkikeskuksilla on tarvetta uuteen tarkasteluun, koska niillä on hyvät palvelurakenteet kunnissa.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että poliittinen keskustelu aiheesta on vilkastumassa myös Oulussa.
Kaupungit peräävät myös selvyyttä siitä, miten sosiaali- terveyspalvelujen uudistaminen aiotaan rahoittaa.
– Rahoitusmallin on oltava kristallinkirkas ennen kuin asioita viedään lainsäädäntönä eduskuntaan, Lyly korostaa.