Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuore tutkimus kertoo, miten suomalaiset liikkuvat. FINTerveys 2017 -tutkimukseen osallistui peräti yli 10 000 henkilöä.
Tutkimus kertoo sekä hyvää että huonoa suomalaisten liikkumisesta. Terveysliikuntasuositukset saavuttivat 39 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Noin puolet sekä miehistä että naisista liikkui kuitenkin kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti.
Suomessa Käypä Hoito -terveysliikuntasuositukset kannustavat viikossa vähintään 2,5 tuntiin kohtuukuormittavaa kestävyysliikuntaa tai tuntiin ja 15 minuuttiin raskaampaa kestävyysliikuntaa. Lisäksi viikon aikana tulisi tehdä vähintään kaksi kertaa lihaskuntoa ylläpitävää tai kehittävää liikuntaa.
Merkittävä osa kansasta ei kuitenkaan harrasta vapaa-ajalla ollenkaan liikuntaa. Näin kertoi lähes joka kolmas naisista ja miehistä.
Tämän hinta on kova. Aikuisten liikkumattomuus maksaa noin 310 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään Tampereen kaupunkiseudulla. Näin arvioi UKK-instituutti.
Valtaosa kuluista tulee työikäisten sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä.
Istutaan joka paikassa
Suomalaisten helmasynti näyttää olevan istuminen. Määrät hätkähdyttävät. Miehet istuivat arkipäivisin 7 tuntia ja 41 tuntia ja naiset 30 minuuttia vähemmän.
Suomalaiset istuvat töissä, kulkuneuvossa ja kotona television tai älylaitteiden ääressä.
THL:n erikoistutkija Heini Wennman sanoo, että suomalaiset saattavat istua jopa enemmän kuin tämän.
– Liikuntaanko sitten loppuaika? Siitä riippuu, miten huolestuttavaa tämä on.
Aiempien tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat yhä enemmän vapaa-ajalla, mutta vieläkin määrät ovat monilla vähäisiä. Samalla työ pitää yhä useamman saman työpisteen ääressä.
Vajaa kolmasosa miehistä teki fyysisesti kuormittavaa työtä, johon liittyi paljon kävelyä ja esimerkiksi nostamista. Naisista fyysisesti kuormittava työ oli joka neljännellä.
Hyötyliikunta on yleistä
Hyvä uutinen on myös se, että hyötyliikunta oli hyvin yleistä Suomessa. Etenkin naiset raportoivat piha- ja puutarhatöistä. Myös kodin siivous ja kunnostaminen tuovat liikettä niveliin.
Eniten suomalaiset harrastivat kävelyä ja kotiaskareita, joiden oheen liittyi esimerkiksi portaiden nousua.
Suomalaiset suosivat kuntoliikuntamuodoista kuntosali- ja voimaharjoittelua, juoksua ja hölkkää, tanssia ja ryhmäliikuntalajeja. Pyöräily oli etenkin kesäisin suosittua. Muuten vuodenajat vaikuttivat vain vähän liikkumiseen.
Nuoret ilahduttavat
Mitä nuorempi ikäluokka, sitä enemmän suomalaiset harrastavat liikuntaa. 18–29-vuotiaista miehistä lähes 60 prosenttia harrasti urheilua, mutta sen jälkeen osuus putoaa nopeasti.
THL:n erikoistutkija Heini Wennman on ilahtunut nuorten aikuisten liikunnasta.
– Monesti maalaillaan kovin synkkiä kuvia aikuisten liikunnasta, vaikka paljon hyvääkin on havaittavissa. On tietenkin muistettava, että nämä tulokset on kerätty kyselylomakkeilla, ja ne perustuvat ihmisten omiin arvioihin, jotka saattavat olla yliarvioituja. Toisaalta, liikunnasta kysyttiin usealla eri kysymyksellä, ja tulos oli samankaltainen kaikilla mittareilla.
Etenkin alle 30-vuotiaat suosivat kuntosalia useita kertoja viikossa . Myös työmatkaliikunta oli yleisempää alle 40-vuotiailla miehillä kuin sitä vanhemmilla.
Naisilla taas vähintään puolen tunnin työmatkaliikunta päivässä oli yleisintä 40–59-vuotiailla.
Myös naisilla ikä näkyy liikkumisessa. 18–29-vuotiaista naisista lähes puolet harrasti kunto- tai kilpaurheilua.
30 ikävuoden jälkeen liikunta muuttui monella kuntoilusta hyötyliikunnaksi.
– Syyt ovat ehkä perhe- ja työelämässä ja niiden yhteensovittamisessa. Varsinaiselle kuntoliikunnalle ei koeta olevan aikaa, Wennman arvioi.
Vanhukset liikkuvat todella vähän
Yli 80-vuotiaista suomalaisista enää harva harrastaa vapaa-ajan liikuntaa. Miehistä alle puolet ja naisista peräti 73 prosenttia ei tässä iässä harrasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa.
Tämä on erikoistutkijan mukaan huolestuttavaa. Liikunta auttaisi siihen, että vanhukset olisivat toimintakykyisiä. Tämä mahdollistaisi itsenäisen asumisen kotona mahdollisimman pitkään.
– Vanhusten liikuntapalveluiden pitäisi olla lähellä, niihin pitäisi päästä helposti ja turvallisesti. Vanhuksille voisi tuoda liikuntaa myös kotiin. Jos kerrostalon edessä on lumivallit, se ei kannusta menemään kävellen kauppaan, Wennman sanoo.
Vain harva aikuinen oli saanut kehotuksia lisätä liikuntaa terveyssyistä. Jos näin oli, tyypillisimmin kehotuksia saatiin perheenjäseniltä tai terveydenhoitajalta.
Liikuntatilastot kerättiin vuonna 2017 FinTerveys-tutkimuksessa. Tutkimusotos oli 10 305 henkilöä. Mukana oli 50 tutkimuspaikkakuntaa eri puolilla manner-Suomea.
Voit keskustella aiheesta 18.12. klo 20. asti.
Muokkaus klo 12.27 otettu istumista kuvaavat graafit pois eläkeläismiehiä koskevan virheen takia.
Muokkaus klo 15.23 lisätty korjatut graafit.
Lue lisää:
Uudet liikuntasuositukset yli 65-vuotiaille korostavat kestävyyttä, lihasvoimaa ja tasapainoa
Tutkimus: Kielteisesti ajattelevat miehet liikkuvat vähemmän, mutta katsovat enemmän urheilua