Eduskunnan odotetaan valitsevan tamperelaisen Sanna Marinin (sd.) tänään pääministeriksi. Kysyimme hänen tutuiltaan, millaisen pääministerin Suomi saa.
Ruut Rissanen kävi Marinin kanssa samaa yläastetta ja lukiota Pirkkalassa. Naiset liikkuivat samassa kaveripiirissä.
– Sanna on aina ollut tosi sanavalmis. Hän ei ole pelännyt sanoa mielipidettä, Rissanen kertoo.
Rissasen mukaan Marin ei ollut vielä koulussa kiinnostunut puoluepolitiikasta, mutta yhteiskunnallisista asioista kyllä. Keskusteluja käytiin etenkin äidinkielen, uskonnon ja yhteiskuntaopin tunneilla.
– Meillä oli lukiossa keskusteleva ja aikaansaava porukka. Toteutimme oppilaskunnassa varainkeruuta. Uskalsimme kokeilla uskaliaasti myös uusia ideoita, Rissanen kertoo.
Marin on itse Aamulehdessä kertonut tehneensä läksyjä laiskasti ja olleensa keskinkertainen oppilas.
– Parhaiten hänestä on lukioajoilta jäänyt mieleen monet hauskat hetket oppituntien ulkopuolella. Vaikka Sanna onkin tunnettu asiapitoisesta ja napakasta tyylistä, on hänellä myös terävä huumorintaju, Rissanen sanoo.
"Rohkea, keskusteleva"
Sanna Marin kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 2004 Pirkkalan yhteislukiosta. Hän on sukunsa ensimmäinen ylioppilas.
Lähellä olisi ollut Tampereen eliittilukioita, mutta Marinin keskiarvo riitti hänen mukaansa nipin napin oman kunnan lukioon.
Rehtori Marjukka Suihko tuli itse Pirkkalaan syksyllä 2005. Hän ei itse opettanut Marinia, mutta on haastatellut häntä opettaneita lehtoreita.
– He kuvailevat hänen olleen rohkea, keskusteleva ja kiinnostunut erityisesti yhteiskunnallisista oppiaineista. Tavoitteellisuus, päämäärätietoisuus ja valmius tehdä työtä niiden eteen ovat kunnioitettavia ominaisuuksia, rehtori sanoo.
Rehtori on onnellinen Sanna Marinin menestyksestä ja saavutuksista.
– Olen onnellinen erityisesti siitä, kuinka hän on puhunut positiivisesti suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, joka tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja tavoitella unelmiaan.
Rehtori iloitsee siitä, että koulusta on valmistunut kaksi ministeriä. Entinen ministeri Tuija Brax on myös Pirkkalan yhteislukion ylioppilas.
Marinin kanssa samalla luokalla oli rehtorin mukaan erittäin aktiivisia ja keskustelevia opiskelijoita, jotka ovat menestyneet myöhemmin. Ruut Rissanen esimerkiksi on nykyään Pirkanmaan liiton alueiden käytön johtaja. Luokalla oli myös entinen Lukiolaisten liiton varapuheenjohtaja ja Suomen Mentoreiden puheenjohtaja Lasse Leponiemi.
"Eläväinen henkilö"
Samalla luokalla yläkoulussa ja lukiossa oli myös Fortumin markkina-analyytikko Riku Merikoski, joka kirjoitti peräti seitsemän ällää. Tämä oli silloin valtakunnallisesti harvinaista. Merikoski oli pitkään mukana vihreiden edustajana kuntapolitiikassa ja luokkansa ensimmäinen poliitikko.
Riku Merikoski sanoo, että kaikki samalla luokalla olleet olivat valinneet pitkän saksan. Luokka oli tyttövaltainen.
– Sanna Marin oli tavallinen lukiolainen opintosuorituksiltaan. En olisi osannut silloin ajatella, että tässä on tuleva pääministeri, Merikoski sanoo.
Marin on itse kuvannut haastattelussa olleensa saksaa valinnaisena aineena lukevan luokan huonoimmin pärjääviä oppilaita.
– Sanna Marin oli eläväinen henkilö ja jäi mieleen. Hän ei ollut luokan hiljaisin mutta ei missään nimessä mikään koviskaan, Merikoski muistaa.
Marin on kertonut nuorena viettäneensä vapaa-aikaansa seurakunnan tiloissa juoden kahvia ja pelaten biljardia. Tämä ajanviete on Pirkkalassa yhä suosittua. Nuortenillan aikana seurakunnan suuri parkkipaikka on täynnä mopoja ja autoja.
Merikoski ei muista, että Marinilla olisi ollut räväkkä teini-ikä.
– Eiköhän me olla kaikki rauhoituttu teinivuosista.
Keskustelu teki opettajaan vaikutuksen
Marin on kertonut julkisuudessa, että hän eli sateenkaariperheessä Pirkkalan Toiviossa. Vähätuloinen perhe erottui omakotivaltaisella alueella, mutta siitä ei tehty numeroa.
Toiviosta on noin kuusi kilometriä Pirkkalan keskustaan kouluun. Erään kerran koulumatkalla bussissa Marin tuli istumaan opettaja Veli-Matti Raution viereen. Opettaja yllättyi, koska yleensä lukiolaisetkaan eivät istuneet opettajan viereen.
Opettaja jännitti, tuleeko keskustelusta mitään.
– Keskustelu oli luontevaa kuin kaksi aikuista ihmistä olisi jutellut tasavertaisesti. Se teki minuun vaikutuksen, Rautio kertoo Ylelle.
Rautio opetti lukiossa Marinille historiaa, yhteiskuntaoppia ja taloustietoa. Ikäluokka oli opettajan mukaan kyvykäs ja Marin oli yksi hyvistä keskustelijoista. Marin keskittyi asioihin ja perusteli mielipiteensä.
– Hän oli minun aineissani hyvä ja keskusteleva oppilas. Hän antoi hyvin kypsän ja rohkean, miellyttävän vaikutelman itsestään. Sitä samaa näkee nyt televisiossa, opettaja arvioi.
Marin ei ollut lukiossa sooloilija, vaan enemmän yksi muista. Opettaja ei muista, että Marin olisi tuonut itseään esiin.
– Hän on oikeasti määrätietoinen, siinä ei ole mielestäni pyrkyrimäisyyttä.
Marin ei kuulunut lukiossa puolueeseen. Opettaja yllättyikin iloisesti, kun näki hänet kunta- ja eduskuntavaaleissa ehdolla.
– Tapasimme sattumalta lukion jälkeen kahvilassa, jossa Marin kampanjoi. Toivotin onnea ja menestystä. Kun näemme, niin morjestamme.
Opettaja kertoo olevansa ylpeä Marinin menestyksestä.
– Kun oppilas on onnellinen, se on opettajasta jo hyvä. Mielellään toki näkee oppilaiden myös menestyvän, Rautio sanoo.
"Teki kovasti töitä"
Sanna Marin oli ehdolla kuntavaaleissa vuonna 2008. Hän pääsi vaaleissa Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi.
Tampereen sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi kysyi demarinuorilta, ketä nuoria voisi nostaa luottamustehtäviin.
– Sannan nimi nousi esille kärkinimenä.
Salmi oli nostamassa Marinin heti kaupunginhallituksen varajäseneksi ja ainoaksi demarijäseneksi henkilöstöjaostoon. Marin pääsi heti sisäpiiriin ja ryhmän viikoittaisiin kokouksiin.
– Sanna paneutui heti asioihin ja pääsi ytimeen. Hän teki kovasti töitä ja oli esimerkiksi politiikkaklubin vetäjä.
Neljän vuoden päästä Marin keräsi mukavan potin ääniä ja pääsi suoraan sisään valtuustoon. Pekka Salmi halusi nostaa hänet Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Salmen mukaan osa ryhmästä piti Marinia kokemattomana ja olisi nostanut ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi jonkun toisen puheenjohtajaksi. Salmi ja muut tukijat pitivät päänsä.
– Sannan kyvyt tiedettiin. Olin täysin vakuuttunut, että hän pärjää, koska hänellä oli intohimoa politiikkaan ja hän oli hyvä esiintyjä.
Ura lähti nousuun
Tampereen kaupunginvaltuustossa Marin sai huomiota ylipitkien ratikkakokousten paimentajana. Videot otteista levisivät mediaan ja Youtubeen.
– Valtuustossa hänen uransa lähti nousuun raketin lailla. Kyvyt olivat näkyvissä jo vuonna 2008. Arvasin, että hänestä tulee vielä jotain isoa, mutta en arvannut, että hän nousee näin nopeasti pääministeriksi, Pekka Salmi sanoo.
Vuoden 2015 vaaleissa Marin oli jo äänikuningatar. Pekka Salmen mukaan Marinin vahvuuksia ovat päämäärätietoisuus ja ettei hän hätkähdä vähästä.
– Hän on myös neuvottelutaitoinen ja sosiaalisesti lahjakas.
Pääministerinä voi olla vaikeaa sovittaa yhteen erilaisia intressejä. Salmi muistuttaa, että tehtävässä pitää sanoa omillekin ei.
– Marinilla ei ole kokemusta suurvaltasuhteista ja diplomatiasta, siinä on kasvunpaikka.
Salmen mukaan Marinilla on kuitenkin hyvä kielitaito, ja hän on selvinnyt hyvin kaupungin vierailuista.
"Välitön ja ystävällinen"
Tiina Isotalus opiskeli Sanna Marinin kanssa yliopistossa hallintotieteitä ja he ovat yhä tekemisissä. Marin aloitti opinnot vuotta myöhemmin kuin Isotalus. Opiskeluporukka oli tiivis, koska vain pieni osa valitsi pääaineeksi kunta- ja aluejohtamisen.
– Sanna oli tyyppinä välitön ja ystävällinen. Hänellä oli aina topakka ote asioihin, Isotalus muistelee opiskeluvuosia.
Marinilla oli jo yliopistoaikana luottamustehtäviä, ja ne veivät aikaa. Aina hän ei ehtinyt luennoille, mutta kun ehti, hän otti kantaa rohkeasti.
– Vaikka Marin oli tekovaiheessa poissa, kun tuli h-hetki, hänellä oli kaikki palikat kasassa. Oli sitten tentti tai presentaatio, hän oli hyvin valmistautunut.
"Terävä huumorintaju"
Marin on itse kuvannut julkisuudessa, että hänestä voi saada etäisen olon, mutta Tiina Isotalus on eri mieltä.
– Ei hän mikään kikattelija ollut opiskeluaikanakaan. Hän on asiallinen ja jämäkkä, mutta hänellä on terävä huumorintaju. Ei mitään tyhjänpäiväistä höpötystä.
Isotalus muistelee, että Marin kävi normaaleissa opiskelijariennoissa haalari päällä, kuten Hämeenkadun approssa.
– Hän ei ollut kuitenkaan kovimmalla menovaihteella.
Jossain vaiheessa opiskeluelämää kuvioissa alkoi näkyä nykyinen avopuoliso Markus Räikkönen. Räikkönen on kasvuyritys Markkinointiakatemian viestintäjohtaja.
Myöhemmin myös Isotalus liittyi SDP:hen ja on nyt Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Hän on tavannut Marinia demariverkostoissa.
Monesta opiskelukaverista on tullut kunnanjohtaja tai poliitikko. Sitä kautta on tullut hyviä verkostoja.
– Me opiskelukaverit näemme toisiamme Kuntamarkkinoilla ja ystävien häissä, Isotalus kuvaa.
Kaikki eivät pidä sovittelevana
Millaisen kuvan Marinista on saanut pitkään samassa valtuustossa istunut kokoomuslainen Aleksi Jäntti? Jäntti on nykyään Tampereen apulaispormestari.
Jäntin mukaan Marin on voimakastahtoinen ja kunnianhimoinen poliitikko, jonka työskentelyssä näkyy vahva vasemmistolainen arvopohja. Myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymykset ovat Marinille tärkeitä.
Jäntti ihmettelee, miksi Marin oli aktiivinen silloin kun Jutta Urpilainen vaihdettiin Antti Rinteeseen. Sanna Marin ehdotti itse Lauri Ihalaista SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Hän perusteli asiaa esimerkiksi sillä, että Ihalainen edustaa työväenliikkeen perinteisiä kannattajaryhmiä.
– Koin sen olevan ristiriidassa sen kanssa, millaisena tasa-arvon ajaminen nyky-yhteiskunnassa minulle näyttäytyi. Toisaalta se oli esimerkki Marinin kyvystä häikäilemättömyyteen, kun hän ajaa itselleen tärkeitä asioita. Tuolloin SDP:tä piti saada askel vasemmalle, Jäntti arvostelee.
Marin ei halunnut, että SDP menee samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa.
– Minulle on syntynyt sellainen kuva, että Marin ei voi sietää edustamaani puoluetta, mikä on saattanut vaikuttaa siihen, että minun kuvani Marinista ei ole se sovitteleva ja kaikkia kuunteleva poliitikko, jollaiseksi SDP:n jäsenet ovat häntä julkisuudessa kuvailleet, Jäntti sanoo.
Haluaa rikkoa lasikattoja
Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) uskoo, että Marin kestää arvostelua.
– Sannaa on kohdeltu mediassa silkkihansikkain ja nyt pääministeriyden myötä tämä varmasti muuttuu. En epäile hetkeäkään, etteikö hän pärjäisi myös asiallisen ja jopa asiattoman kritiikin kanssa.
Loukaskorpi on viettänyt Marinin kanssa autossa tunteja, kun parivaljakko kiersi eduskuntavaalien alla yhdessä maakunnan syrjäseutuja.
– Ehdimme keskustella monista asioista ja Sanna avautui myös omista henkilökohtaisista asioistaan ja äitiydestä. Tämä kohtaaminen lähensi meitä toisiimme.
Marin on kertonut julkisuudessa vajaa kaksivuotiaasta Emma-tyttärestään.
Sanna Marin on Loukaskorven mukaan tahtonainen, jolla on aina ollut tavoitteet korkealla. Hän etenee puoluetoverin mukaan hyvin määrätietoisesti kohti tavoitteitaan.
– Olen joskus hämmästellyt sitä, että hän häpeilemättä tavoittelee aina kaikkein korkeinta asemaa. Olen miettinyt, johtuuko se sukupolvierosta vai Sannan luonteesta. En ole siitä aivan varma.
Tällainen ei ole Loukaskorven mukaan hänen ikäluokkansa naisille tyypillistä.
– Ihailen kuitenkin suuresti tätä hänen piirrettään ja tunnen tyytyväisyyttä siitä, että nykyajan nuoret naiset uskaltavat haluta vaikutusvaltaisia asemia ja rikkovat siinä sivussa lasikattoja meiltä muiltakin naisilta.
Marin on kertonut olevansa kiinnostunut ohjelmatyöstä. Loukaskorven mukaan hän on valovoimainen, yhteistyökykyinen ja erittäin taitava esiintyjä.
– Sanna nauttii kansainvälistä huomiota ja hänen pääministeriytensä myötä kuva Suomesta tasa-arvon maana korostuu. Tämä on tärkeätä huomata.
Haasteita tulevalle pääministerille tulee hallitusohjelman toteuttamisesta ja työllisyysasteen nostamisesta.
– Hänen suurimpia haasteitaan on varmasti pitää viiden puolueen hallitus kasassa koko vaalikauden. Erityisesti keskustan laskeva kannatus saattaa aiheuttaa hänelle vielä harmaita hiuksia, Loukaskorpi arvioi.