Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantai-iltana päättämään, jatketaanko ratikkalinjaa saman tien myös linja-autoasemalle. Myönteinen päätös tietää sitä, että seuraavaksi auki revitään Hämeenkadun ja linja-autoaseman välinen Hatanpään valtatie.
Ratikkatyömaa vaikuttaisi paljon esimerkiksi valtatien varrella toimivaan Koskikeskukseen. Cityconin liiketoimintajohtaja odottaa päätöstä kaksijakoisin miettein. Uusi linja toisi ratikkapysäkin aivan kauppakeskuksen nurkalle, Sorin aukion laitaan, mutta iso mylläys keskuksen ympärillä kestäisi pari vuotta.
– Tietyömaahan emme kauhean positiivisesti suhtaudu, mutta lopputulokseen tietenkin, liiketoimintajohtaja Mari Laaksonen sanoo.
Osa kauppakeskuksen yrittäjistä pelkää ratikkatöiden vaikutuksia. Aukian vaateliike on jo aloittanut loppuunmyynnin. Toimitusjohtaja Timo Aukia kertoo Aamulehdessä, että ratikkatyömaa antoi lopetuspäätökseen lopullisen sykäyksen.
– He olivat kuulleet Hämeenkadun yrittäjiltä liikevaihtojen laskusta ja olivat tehneet sen pohjalta päätökset, Laaksonen sanoo.
Kulkuväylät, opasteet ja siisteys tärkeitä
Raitiotien rakentaminen Tampereelle alkoi täydellä vauhdilla keväällä 2017. Rakentaminen on tuonut ongelmia ratikkatöiden takia mottiin joutuneille yrityksille. Vaikeuksista on puhuttu ja kirjoitettu paljon.
Tampereen yrittäjät kuitenkin suhtautuvat positiivisesti siihen, että raitiotie kurvaisi nyt myös linja-autoasemalle. Ajatuksena on, että ydinkeskustan tietyöt saadaan kerralla pois alta.
Kaupungilla ja raitiotieallianssilla on nyt näytön paikka. Kysymys kuuluu, onko ensimmäisen rakennusvaiheen aikaisista virheistä otettu opiksi.
– Meidän viestimme on ollut, että liikkumisen pitää olla mahdollista niin autolla, jalan kuin polkupyörälläkin. Lisäksi opasteiden pitää olla kunnossa ja työmaan tulisi olla siisti. Kaupallisessa ympäristössä sillä on iso merkitys, Cityconin Laaksonen sanoo.
Laaksonen kertoo, että Koskikeskus on saanut lupauksen siitä, että kulku kauppakeskuksen parkkihalliin sujuu koko ratikkatyön ajan.
"Oppimiskäyrällä menty jyrkästi ylöspäin"
Ratikan rakentamisen aikaisia vaikutuksia on tutkittu Tampereen yliopistossa. Aluetieteen dosentin Ilari Karpin mukaan tärkeintä on osata viestiä, että kaupunki elää työmaan aikanakin.
– On merkittävä kertoa, että keskustaa ei ole peruutettu tai laitettu koipussiin.
Vastuu viestinnästä on myös yrityksillä itsellään.
– Tutkimuksessamme yrittäjät tiedostavat olevansa itse isossa määrin vastuussa siitä, että heidän asiakkaansa mieltävät, että keskustaan voi ja kannattaa tulla, Karppi sanoo.
Tutkijan mukaan kaupungilla on koko ajan ollut todellinen halu vuoropuheluun ja toiminnan parantamiseen.
– Varsinkin alussa oppimiskäyrällä mentiin huimasti ylöspäin, Karppi antaa tunnustusta Tampereen kaupungin ja raitiotieallianssin toiminnalle.
Karpin mukaan yrityksissäkin nähdään selvästi, että raitiotiellä on kaupungin kilpailukykyä nostava vaikutus.
– Ainoa ongelma on se, että mahtava tulevaisuus on näköpiirissä, mutta jollain tavalla pitää päästä niiden vuosien yli, kun rakentaminen tapahtuu.
Raitiotietyömaa on jo tähän mennessä pakottanut yrityksiä muutoksiin. Tutkija sanoo, että esimerkiksi pakon edessä tehty muutto voi osoittautua yritykselle myös hyväksi ratkaisuksi.
– Uusi sijainti saattaa olla yritykselle parempi lähtökohtaisesti. Tämä havainto ei koske ainoastaan Tamperetta vaan myös muita paikkoja, joissa kaupunkitilan käytettävyyteen vaikuttavia isoja muutoksia ja remontteja on tehty.
Rakennustyöt alkaisivat heti
Jos jatkopäätös tehdään nyt, pistoraiteen rakentamisen valmistelut alkavat saman tien.
– Uskoisin, että jo joulukuussa aletaan tehdä johtosiirtoja, kertoo Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen.
Hatanpään valtatien raidehaaran pituus on noin 700 metriä. Uudet pysäkit tulevat Sorin aukion kohdalle. Pysäkin välittömässä läheisyydessä ovat Koskikeskuksen ja Ratinan kauppakeskukset, Tampereen stadion ja rautatien päälle nouseva monitoimiareena.
Pistoraiteen rakentamiskustannus on reilut 18 miljoonaa euroa, josta vajaat 13 miljoonaa jää kaupungin maksettavaksi valtionavun jälkeen.
Hinta kuitenkin nousee tästä, kun samaan aikaan ratikkatyön kanssa uusitaan koko katu "seinästä seinään" ja myös maan alla kulkeva vesihuoltoverkko. Tämä nostaa kaupungin kustannuksia noin 5 miljoonalla eurolla. Hatanpään haaran kokonaiskustannuksiksi lasketaankin reilut 23 miljoonaa, josta kaupungin osuus on vajaat 18 miljoonaa.
Säästöäkin syntyy, sillä jos Hatanpään haara toteutetaan, Pirkankadulle ei ole tarvetta rakentaa yli 2,5 miljoonaa maksavaa, ratikan suunnan kääntämiseen tarvittavaa pistoraidetta. Sitä ei tarvita, jos vain toinen linjoista käy kääntymässä Pyynikintorilla.
Suunnitelmissa on, että Hatanpään haaraa linja-autoasemalle kurvaisivat TAYSista tulevat ratikat. Hervannan suunnasta tuleva reitti jatkaisi Hämeenkadun länsipäähän ja siitä Pyynikintorille.
Liikennöinti raitiotiellä alkaa elokuussa 2021. Myös Hatanpään haara saataisiin liikennöitävään kuntoon samoihin aikoihin, viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä.
Tampereen Hämeenkadusta valmistui ratikkatyön jäljiltä rautatieaseman puoleinen pää
Esteettömyys unohtui suunnitelmien muuttuessa – valmistuva Hämeenkatu on näkövammaisille vaarallinen