Yle seurasi lauantain tapahtumia perussuomalaisten puoluekokouksessa Tampereella. Alla kooste päivän annista.
Perussuomalaisten puoluekokouksen ensimmäinen päivä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa on päättynyt.
Kokouksen ensimmäinen päivä kului puoluejohdosta äänestettäessä. Kokous jatkuu sunnuntaina aamupäivällä.
Jussi Halla-aho valittiin odotetusti jatkokaudelle puolueen puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Puheenjohtajakisaan ei ilmoittautunut vastaehdokkaita.
Tampereen puoluekokous on ensimmäinen sitten vuoden 2017 kokouksen, joka johti puolueen hajoamiseen.
Kahden vuoden takaisessa Jyväskylän puoluekokouksessa osallistujia oli jopa 3 000. Tampereen kokouksen osanottajamäärä jää tätä pienemmäksi: kokousedustajia oli lauantaina paikalla noin 1 300, joista äänioikeutettuja hiukan yli 1 000.
Varapuheenjohtajistoon muutoksia
Puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Riikka Purra. Hän on 42-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Kirkkonummelta. Hän on myös eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.
Purra on toiminut puolueensa poliittisena suunnittelijana vuodesta 2016. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri.
Purra voitti äänestyksen ylivoimaisesti. Hänen lisäkseen tehtävään olivat ehdolla Leena Meri ja Lauri Sallinen.
Vuodesta 2017 perussuomalaisten ensimmäisenä varapuheenjohtajana toiminut Laura Huhtasaari ei asettunut enää ehdolle tehtävään. Euroopan parlamenttiin keväällä valittu Huhtasaari sanoi toukokuussa, että europarlamentaarikon työtä on vaikea yhdistää puolueen ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävän hoitamiseen.
Puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Arja Juvonen. Hän on kolmannen kauden kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu. Juvonen voitti Sebastian Tynkkysen toisella äänestyskierroksella.
Puolue oli pitkään ilman toista varapuheenjohtajaa. Tehtävään vuoden 2017 puoluekokouksessa valittu Teuvo Hakkarainen luopui paikastaan saman vuoden joulukuussa, kun julkisuuteen tuli tieto tämän silloiseen kansanedustajaan Veera Ruohoon (kok.) kohdistamasta seksuaalisesta ahdistelusta ja pahoinpitelystä.
Kolmantena varapuheenjohtajana jatkaa Juho Eerola. Sebastian Tynkkynen kisasi myös kolmannen varapuheenjohtajan paikasta toiselle kierrokselle saakka, mutta hän hävisi äänestyksen.
Uusi puoluesihteeri myös Suomen sisun jäsen
Perussuomalaiset valitsivat puoluesihteerikseen Simo Grönroosin.
Grönroos, 36, on espoolainen kaupunginvaltuutettu ja entinen PS-Nuorten pääsihteeri. Hän on Suomen perusta -nimisen perussuomalaisen ajatuspajan toiminnanjohtaja. Koulutukseltaan Grönroos on filosofian maisteri.
Grönroos kuuluu nationalistiseen Suomen sisu -järjestöön. Hän sanoi Ylen haastattelussa lauantaina, että hän ei näe ristiriitaa järjestön jäsenyyden ja puoluesihteerin tehtävän hoitamisen kanssa.
Myös Jussi Halla-aho oli Suomen sisu -järjestön pitkäaikainen jäsen. Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että Halla-aho on kaikessa hiljaisuudessa eronnut järjestöstä.
Puoluesihteerin tehtävän taakseen jättävä Riikka Slunga-Poutsalo kuvaili aiemmin lauantaina Ylen haastattelussa puoluesihteerin olevan pikemminkin puheenjohtajan työpari kuin tämän sihteeri.
Mediatilaisuudessa tuoreelta puoluesihteeri Grönroosilta kysyttiin, uskoiko tämä olleensa Halla-ahon suosikki puoluesihteeriksi.
– Luulen, ettei häntä kauheasti harmita ainakaan. Linjoilta ollaan samanlaisia ja varmasti yhteistyö toimii, Grönroos kommentoi.
Puoluesihteerin paikasta kisasi 12 ehdokasta. Äänestys siirtyi toiselle kierrokselle, joka käytiin Grönroosin ja Arto Luukkasen kesken.
Muut puoluesihteeriehdokkaat olivat Jarno Eerola, Ilpo Heltimoinen, Jyrki Lohi, Riku Nevanpää, Mira Nieminen, Jyrki Niittymaa, Markku Palomäki, Maiju Tapiolinna, Tanja Vahvelainen ja Antti Valpas.
Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo luopui tehtävästään
Vuodesta 2013 perussuomalaisten puoluesihteerinä toiminut Riikka Slunga-Poutsalo ei hakenut jatkokaudelle. Slunga-Poutsalo valittiin kansanedustajaksi kevään eduskuntavaaleissa.
– Päätin lopettaa puoluesihteerinä jo ennen kun päätin ryhtyä eduskuntavaaliehdokkaaksi, hän kertoi Ylelle.
Slunga-Poutsalon mukaan nyt oli hyvä aika vaihtaa pestin haltijaa, sillä uudella puoluesihteerillä on puolitoista vuotta aikaa kasvaa tehtäväänsä ennen seuraavia vaaleja. Ne ovat kuntavaalit keväällä 2021.
Halla-ahon on tulkittu olevan huolissaan siitä, tietävätkö vaativana pidettyä puoluesihteerin paikkaa havittelevat, mihin oikein ovat hakemassa. Väistyvä puoluesihteeri kuvaili työnkuvaa seuraavasti:
– Se on taloushallintoa, henkilöstöhallintoa, lainsäädännöllistä osaamista ja järjestötoimintaa. Se on paljon raskaampi tehtävä kuin kukaan arvaa. Puoluesihteeri on puheenjohtajan työpari, ei puheenjohtajan sihteeri.
Puoluesihteerin kannalta erityisen haastavaksi Slunga-Poutsalo kuvasi kahden vuoden takaista tilannetta, jossa puoluekokous johti puolueen hajoamiseen.
– Tilanne, josta lähdettiin, oli levällään. Siinä alkuvaiheessa jäi tekemättä kaikki se puolueen kehitystyö, jota oli suunniteltu tehtäväksi. Jouduttiin ihan konkreettisesti paiskimaan töitä, jotta saataisiin porukka yhtenäiseksi, Slunga-Poutsalo muisteli.
– Kun katsotaan eduskuntavaalien tulosta, tehtävä onnistui erittäin hyvin, hän lisäsi.
Halla-aho Ylelle: Puolue ei saa seistä eikä kaatua yhden henkilön varassa
– En koe olevani missään mestarin roolissa, totesi Halla-aho Ylen haastattelussa lauantaina hetki sen jälkeen, kun hänet oli valittu jatkokaudelle puolueen puheenjohtajaksi.
MTV:n kesäkuisessa puolueen piiripäättäjille kohdennetussa kyselyssä Halla-aho sai lähes sataprosenttisen kannatuksen. Ylen haastattelussa Halla-aho kuitenkin korosti, ettei halua puolueen seisovan saati kaatuvan yhden henkilön varassa.
– Olen yrittänyt kaiken aikaa korostaa hajautetun johtajuuden merkitystä ja mielestäni onnistunutkin siinä. Meillä on aiempaan verrattuna ollut aktiiviset varapuheenjohtajat, Halla-aho linjasi.
– Ketä tahansa tänään valitaankin varapuheenjohtajiksi, toivon, että he ottavat vahvasti oman roolinsa tehtävässään. Tämä turvaa jatkuvuutta ja leventää puolueen hartioita.
Halla-ahon mukaan puolueen keskeinen ero aiempaan on yhtenäisyys.
– Meillä on selkeät ja koherentit ohjelmat politiikan eri sektoreilla. Kun puolueen ehdokkaille esitetään kysymyksiä, heillä on vastauksia, jotka suurin osa puolueen jäsenistöstä voi allekirjoittaa.
Halla-aho ei surkutellut puolueen päätymistä oppositioon kevään eduskuntavaalien jälkeen.
– Me voimme ajaa oppositiosta käsin niitä linjauksia, joita olemme ajaneet myös ennen vaaleja. Johdonmukaisuudesta syntyy uskottavuus äänestäjien silmissä, Halla-aho sanoi.
Halla-aho tyytyväinen kannatuksen kasvuun, kriittinen mediaa kohtaan
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho avasi perussuomalaisten puoluekokouksen lauantaina puoliltapäivin. Puhe on katsottavissa alla olevalta videolta.
Avajaispuheessaan Halla-aho ilmaisi tyytyväisyytensä puolueen kannatuskehitystä kohtaan.
– Syyskuussa 2018 Ylen gallup antoi meille 9,4 prosentin kannatuksen. Seitsemän kuukautta myöhemmin se oli 17,5 prosenttia, Halla-aho kertasi.
Toukokuussa puolue nousi kannatusmittauksissa Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Viimeisen puolen vuoden aikana tapahtui asioita, jotka varmasti heijastuivat puolueen kannatukseen, Halla-aho totesi. Hän viittasi syksyllä 2018 julkaistuun IPCC-ilmastoraporttiin, joka ”sai kaikki muut puolueet lähtemään suoranaiselle ilmastolaukalle”.
Toiseksi kannatukseen heijastuvaksi tekijäksi hän nimesi Oulun seksuaalirikosvyyhdin.
Halla-ahon mukaan perussuomalaiselle politiikalle voisi olla tilausta puolueen nykyistä kannatusta enemmänkin.
– Se, miksi tämä ei kanavoidu puolueemme kannatukseksi, johtuu ennen kaikkea mielikuvista. Tuolla ulkona, perussuomalaisen kuplan ulkopuolella – jos niin sopii sanoa – on valtava määrä kansalaisia, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa ja poliitikkoja, Halla-aho sanoi.
Halla-ahon mukaan monen kansalaisen käsitys niin perussuomalaisista kuin muistakin puolueista perustuu pitkälti siihen, mitä valtamedia puolueista kertoo.
– Ja mehän tiedämme, mitä valtamedia meistä kertoo, Halla-aho sanoi.
– Monien ihmisten mielikuva meistä on propagandan seurauksena niin vääristynyt, että suora kontakti vaalikampanjan aikana ei yksinkertaisesti voinut muuttaa mielikuvaa muuhun kuin parempaan suuntaan. Siksi vaalikampanjoinnilla ja vaalitilaisuuksilla on meille niin suuri merkitys, Halla-aho lisäsi.
Juttua korjattu 29.6.2019 kello 14:18: Korjattu Tampereen-kokouksen osallistujamäärää.
Lue lisää:
HS: Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho erosi Suomen Sisusta
Jussi Halla-aho hakee jatkokautta perussuomalaisten puheenjohtajana