Pirkanmaalla on tehty havaintoja jopa 75 merikotkasta ja Vanajavedelläkin 23 merikotkasta. Sisävesien merikotka-ilmiö on ollut havaittavissa kolmena viime vuonna, toteaa pitkän linjan lintuharrastaja Martti Raekunnas.
– Tähän kerääntyy muuttoaikana isoja määriä merikotkia. Tänä vuonna ennätys on 16 merikotkaa näiltä samoilta jalansijoilta, toteaa Raekunnas seisoessaan Kalvolan kunnalle kuuluneen virkistysalueen jykevällä laiturilla.

Raekunnas myöntää, että Vanajavedestä on tavallaan tullut sisämeri.
– Merikotkien muuttoreitti kulkee Kokemäenjokivartta. Aikanaan Nokian vesitornista katsottiin helmikuun lopulla merikotkien muuttoa. Nykyisin merikotkat pysähtyvät useammaksi viikoksi Pirkanmaan alueelle ja Vanajanselälle.
Näyttää siltä, että kotkien liikkuminen on aikaistunut. Tänä vuonna niitä oli jo tammikuussa isoja määriä. Jo ennen vuodenvaihdetta Pirkanmaalla havaittiin kolmisenkymmentä merikotkaa.
Ravinto ratkaisee
Suomen merikotkakanta saatiin nousuun 1970-luvulla aloitetulla talviruokinnalla. Merikotkille tarjottiin rannikkoseudulla ja saaristossa puhdasta ravintoa.
– Tehoruokinta siellä on lopetettu ja lintujen tulo tänne on eräänlainen seurannaisilmiö. Nyt linnut levähtävät täällä Hämeen kalavesillä, missä on ruokaa tarjolla. Kalastajat heittelevät verkoistaan jäälle pikkusinttejä, jotka eivät kelpaa ruokakalaksi.
Jos saaristossa ei ole enää tarjolla helppoa ravintoa, linnut hakevat uusia paikkoja, selittää Raekunnas.
– Parin vuoden kokemuksella voi sanoa, että merikotkat pitkäikäisinä lintuina oppivat, että täältä löytyy ruokaa. Nyt ne ovat täällä jo tammikuussa kyttäämässä, koska tarjoilut alkavat.
Pesintöjä odotettavissa lisää
Merikotkat ovat pesineet Vanajavedellä jo muutamana vuonna. Lintujen runsastumisen myötä pesintöjä on odotettavissa lisää.
– Yksittäisiä pesintöjä on jo ollut. Merikotkia näkee ympäri vuoden, joten uskoisin pesimisen lisääntyvän, sanoo Raekunnas.

Merikotka ei suinkaan ole ainoa "merilaji", joka on ottanut sijaa Vanajavedeltä. Pesimähavaintoja on niin meriharakasta, merilokista, merihanhesta kuin räyskästäkin.
Vanajaveden tila on kohentunut selvästi siitä synkästä vaiheesta, joka vallitsi 1960- ja 1970-luvuilla. Millainen merkitys sillä on linnuston runsastumiseen, on jossain määrin avoin kysymys. Puhtaammasta vesistöstä ja parantuneesta kalastosta tuskin ainakaan on haittaa lintujen elämälle.
Merikotka on maamme suurin petolintu. Pitkäjänteinen suojelutyö pelasti sen Suomessa sukupuutolta. Vuonna 1975 Suomessa kuoriutui vain neljä merikotkan poikasta. Viime vuonna poikasia kuoriutui 468. Euroopassa arvioidaan elävän noin 3 500 merikotkaparia.