Tutkimus alkoi Suomessa joulukuussa 2015. Tähän mennessä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueilla on tutkittu jo yli 750 henkilöä. Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) alueella tavoitteena on saada vähintään 2 000 osallistujaa mukaan.
Kansainväliseen aineistoon halutaan peräti 100 000 psykoosin kokenutta ihmistä. Suomesta vuosina 2017 - 2018 mukaan otetaan tästä kymmenesosa, eli 10 000 diagnosoitua psykoosiin sairastunutta.
Tutkimukseen mukaan haluava henkilö voi ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitajaan.
– Tutkimukseen toivotaan sellaisia ihmisiä, joilla on ollut jossain elämän vaiheessa todettu psykoottinen häiriö. Tällaisia ovat todettu psykoosi, skitsofrenia, skitsoaffektiivinen häiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon on liittynyt psykoottinen jakso tai mania.
– Niin ikään tutkimukseen voi osallistua, jos on ollut elämän aikana yksikin psykoottinen masennusjakso, kertoo tutkimuksen aluekoordinaattori Kimmo Suokas.
Tarkoituksena on SUPER-tutkimuksessa tunnistaa sellaisia biologisia mekanismeja, jotka mahdollistavat uusien hoitokeinojen ja lääkeaineiden kehittämistä. Tutkimusta johtaa Suomessa professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista, Helsingin yliopistosta.
– Geenejä tutkittaessa tarvitaan isoja aineistoja. Niistä haetaan suurien ryhmien eroja ja assosiaatioita. Yksittäisen ihmisen osalta tällaisella tutkimuksella ei saada vielä kovin merkityksellistä tietoa. Sitä vastoin uutta tietoa psykooseista etsitään verrattaessa isoja aineistoja, kertoo LL Kimmo Suokas.
Tutkimukseen pääsee joustavasti
Mukaan tutkimukseen lähteville tutkimuskäynti on noin tunnin mittainen yksi asiakaskäynti. Sen aikana tehdään haastattelut ja otetaan myös verinäyte, josta voidaan selvittää monia geneettisiä ominaisuuksia. Suoraa yksilökohtaista tietoa ja sovellutuksia tutkimuksista ei saada.
Kyse on suuresta väestötason selvityksestä, josta haetaan suurien aineistojen yhteyksiä ja riippuvuuksia. Tavoitteena on löytää psykoottisten häiriöiden taustalla vaikuttavia biologisia mekanismeja, kertoo Taysin alueen tutkimuksen koordinaattori Kimmo Suokas.
– Tutkimukseen osallistuvan tulee olla täysi-ikäinen ja tutkimukseen osallistuessaan tulee pystyä antamaan tietoinen suostumus hankkeeseen mukaan tulostaan, kertoo Suokas.
Tutkimushoitajilla on käytössään liikkuva välineistö, jonka ansiosta tutkimuksen ajankohta ja paikka voidaan sopia joustavasti.
Myös Meksiko, Japani ja Kiina mukana
SUPER-tutkimus on osa laajaa kansainvälistä Stanley Global Neuropsychiatric Genomics Initiative -tutkimushanketta. Sen taustalla on yhdysvaltalainen Stanley Center for Psychiatric Research, joka toimii Broad Institute of MIT and Harvard -tutkimuslaitoksen yhteydessä.
Tutkimushanke aloitettiin Suomessa ja sen on tarkoitus laajentua jatkossa ainakin Meksikoon, Japaniin, Kiinaan ja useaan Afrikan valtioon.
Aiemmassa vastaavassa suuressa psykoositutkimuksessa on ollut mukana 37 000 ihmistä. Uusi tutkimus on tätä kolmisen kertaa suurempi ja siihen halutaan 100 000 psykoosin kokenutta.
Tutkimusaineiston keruu jatkuu vuoden 2018 loppuun saakka. Tämän jälkeen alkaa laajan aineiston analysointi ja tutkimustuloksia julkaistaan maailmalla lääketieteellisissä johtavissa julkaisuissa. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa vuoden 2020 aikoihin.