Uutinen Otavalankadulla sijaitsevan vuonna 1925 rakennetun talokaunottaren purkamisesta on tyrmistyttänyt Tampereella. Talon asukkaille ja osakkeenomistajille purkupäätöksen hakeminen ei ollut pikkujuttu.
– Tässä ollaan oltu vaikean tilanteen edessä, sanoo asunto-osakeyhtiö Otavallanhovin hallituksen puheenjohtaja Janne Karelahti. Hän asuu talossa perheineen.
– Meillä oli kaksi huonoa vaihtoehtoa, joista jouduimme valitsemaan toisen.
Julkisuudessa on aika harvoja esimerkkejä onnistuneista hometalojen korjauksista. Epäonnistumisen riski olisi siis ollut varsin suuri. Janne Karelahti
Piina yhtiössä alkoi toissa syksynä putkiremontin yhteydessä. Talossa todettiin koko rakennuksen laajuinen mikrobivaurio ja välipohjista löytyi kaikkiaan 38 erilaista sienilajia. Talon tutkinut konsultti suositteli kokonaisvaltaista remonttia tilanteen korjaamiseksi.
– Laaja remontti olisi ollut osakkaille taloudellisesti kestämätön paikka, Janne Karelahti sanoo.
– Ja julkisuudessa on aika harvoja esimerkkejä onnistuneista hometalojen korjauksista. Epäonnistumisen riski olisi siis ollut varsin suuri.
Taloyhtiössä päädyttiin siihen, että talolle haetaan purkamislupa ja tontille kaavoitetaan uusi asuinrakennus.
Elämä talossa jatkuu toistaiseksi
Laajojen mikrobivaurioiden havaitsemisen jälkeen jotkut asukkaista ovat joutuneet muuttamaan oireiden takia pois. Esimerkiksi talon C-porras ei ole suurelta osalta käytössä.
Kaikki eivät ole kuitenkaan saaneet oireita ja talossa asutaan edelleen. Joissain asunnoissa on tehty sisäilmamittauksia ja kontrollimittauksia tehdään jatkossakin yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa.
– Pyrimme varmistamaan, että asumisterveys on hyvällä tasolla. Täällä pystytään elämään turvallisesti siirtymäkauden ajan, Janne Karelahti sanoo.
– Perheelläni ei ole aikeita muuttaa taloyhtiöstä siirtymäkauden aikana.
1920-luvulla vettä käsiteltin eri lailla
Otavalankatu 8:n homevauriot ovat päässeet alulle jo vuosia sitten, Karelahden mukaan todennäköisesti jo rakennusaikana välipohjien valussa käytetyistä märistä muottilaudoista.
Vauriot ovat saattaneet syntyä myös myöhemmin. Rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari Tampereen teknilliseltä yliopistolta ei tunne Otavallanhovia, mutta tietää vastaavia tapauksia.
– Talothan olivat 20-luvulla aivan toisenlaisia, kuin nykyään. On hyvin tyypillistä, että tuon ajan talossa välipohjassa on puru- ja sammaltäyte. Jos sinne joutuu kosteutta, homeita ja sisäilmaongelmia voi tulla sitä kautta, hän sanoo.
– 20-luvulla on todennäköisesti ollut kylpyammeet ja vettä on käsitelty erilailla kuin nykyään. Kun kylpyhuoneita on nykyaikaisetettu, tämän tyyppisiä ongelmia tulee erittäin herkästi, jos remontit eivät ole ihan kunnossa. Nykytalothan ovat ihan toisenlaisia kuin tuohon aikaan, professori Arto Saari sanoo.
Kaavoitus vie aikaa
Tampereen kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt talolle purkuluvan. Tänään tiistaina kokoontunut kaupunkikuvatoimikunta käsitteli korttelin tulevaisuutta. Kaavasta on tavoitteena laatia luonnos kevään aikana.
Se on varmaa, että purettavan talon tilalle tulee asuinrakennus, mutta sen ulkonäköä tai korkeutta ei voida vielä määritellä. Periaatteessa rakennuksessa voisi olla korkeimmillaan yhdeksän kerrosta – esimerkiksi Otavallanhovin naapuritalo on kahdeksankerroksinen.
Joka tapauksessa tässä jokainen osakkeenomistaja tulee kärsimään taloudellisesti aika lailla. Janne Karelahti
– Ulkonäköön haetaan vinkkiä lähiympäristöstä, sanoo projektiarkkitehti Marjut Ahponen Tampereen kaupungilta.
Otavallanhovissa tietysti toivotaan, että kaavoitusprosessi etenisi nopeasti ja taloyhtiön tavoitteet huomioiden.
– Tämän hetkinen tilanne on osakkaille ja asukkaille tukala ja toivomme, että siitä päästäisiin yli niin nopeasti kuin mahdollista, Karelahti sanoo.
Asuuko uudessa talossa tulevaisuudessa samoja ihmisiä kuin nykyisessä Otavalankatu 8:ssa, riippu tontin ostajan ja myyjän välisestä sopimuksesta. Karelahden mukaan kysymys ei ole vielä ajankohtainen.
– Joka tapauksessa tässä jokainen osakkeenomistaja tulee kärsimään taloudellisesti aika lailla, hän sanoo.