– Jos sairastut lomallasi, pyydä työnantajaltasi viivytyksettä vuosiloman siirtoa.
Näin tiukasti on moni ammattiliitto tänä kesänä ohjeistanut jäseniään. Syynä paimentamiseen on vuosilomalakiin huhtikuun alussa tullut muutos. Lakimuutos rajoittaa sairauspäivien siirto-oikeutta niiltä työntekijöiltä, joiden lomaoikeus on pidempi kuin 24 päivää.
Tehyn lakimies Matias Nyman kehottaa jäseniä ottamaan yhteyttä ammattiliittoon, jos siirto-oikeudesta tulee työnantajan kanssa kiistaa.
– Sairastumiseen vuosiloman jo alettua ei voida asettaa mitään omavastuupäiviä tai karenssipäiviä. Omavastuuaika on EU-tuomioistuimen päätösten vastainen. Sairausloman takia ei voi menettää jo ansaittua vuosilomaa, sanoo Nyman.
EK ja SAK jyrkästi eri mieltä karenssipäivistä
Työnantajien EK:n mielestä huhtikuussa voimaan tullut lakimuutos on EU-säännösten mukainen. EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen vakuuttaa, että muutoksen laillisuus on selvitetty perusteellisesti.
– Tämä asia on selvitetty jo lain valmisteluvaiheessa. EU:n työaikadirektiivi säätää, että jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus neljän viikon palkalliseen vuosilomaan. Suomessa laki takaa viiden viikon vuosiloman.
– Lakimuutoksessa suojataan EU-lainsäädännön takaama neljän viikon oikeus palkalliseen lomaan. Karenssi koskee ainoastaan viidettä lomaviikkoa.
Käytännössä viiden viikon lomasta viides viikko voi jäädä kokonaan karenssipäivien alle, jos sairastuu loman jo alettua.
SAK:n lakimies Jari Hellsten sanoo, että EU-tuomioistuimen päätösten mukaan ansaittu loma on kokonaan suojattu omavastuupäiviltä.
– Tuomioita on tähän mennessä kolme. Niiden lähtökohta on, että vuosiloma on työntekijän ehdoton oikeus.
– Lakimuutos on Sipilän hallituksen yksipuolinen päätös, kuittaa Hellsten.
Huhtikuussa 2016 voimaan tullut vuosilomalain muutos ei koske kaikkia työntekijöitä. Monessa työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu vuosiloman siirto-oikeudesta ilman omavastuupäiviä. Sopimukset menevät lain edelle, koska kyseessä ei ole ns. pakkolaki.
Tulkintariidan ratkaisee työtuomioistuin
Työnantajat vetoavat EU:n direktiiviin, ammattiliitot puolestaan EU-tuomioistuimen päätöksiin. Kiistan ratkaisua haetaan työtuomioistuimesta. Muun muassa Tehyyn kyselyjä on jo tullut. Yksi Superin jäsentä koskeva tapaus on jo vireillä työtuomioistuimessa, kertoo Tehyn lakimies Matias Nyman.
– Muitakin tapauksia, joissa karenssia on sovellettu, on tullut tietoomme. Niiden kanssa odotellaan, miten tässä ensimmäisessä tapauksessa käy.
Päätöksen saaminen työtuomioistuimesta venyy ensi vuoteen.