Jukka Nousiaisen esikoisalbumi "Huonoa seuraa" kuulostaa erikoiselta yhdistelmältä suomirockia ja iskelmää, rosoisen viimeistelemätöntä soundia ja taidokkaita sävellyksiä. Nastolalaislähtöistä muusikkoa on ylistetty viime aikoina useammassa lehdessä.

Vaikka albumi on pullollaan persoonallisia lyriikoita, muusikko ei miellä itseään varsinaiseksi tekstintekijäksi.

– Parhaita biisejä ovat sellaiset, jotka kertovat asioita mahdollisimman suoraan. Mitä se tyyppi ajattelee ihan perusasioista. Siten ei tarvitse ratkoa jotain ristikoita tai rubikin kuutioita siinä musiikkia kuunnellessa, perustelee Nousiainen.

Hänen suhtautumisensa musiikin tekemiseen ja ennen kaikkea kappaleiden äänittämiseen on samaan tapaan käytännönläheinen.

– Kun herään aamulla, rämpytän kitaraa ja sitten sieltä joko tulee jotain tai ei tule.

Kiitosta kerännyt "Huonoa seuraa" -albumi syntyi käytännön pakon sanelemana, vaikka ajatus soololevystä olikin pyörinyt mielessä jo pidempään.

– Yksi kaveri sai meidät houkuteltua Kanarialle ja siellä tuli mieleen, että voisin äänittää joitakin biisejä itsekseen, kuvailee Nousiainen.

Kyse kuitenkaan ollut siitä, että inspiraatio olisi erityisesti iskenyt Kanarian lämmössä.

– Sehän meni lopulta sillä lailla, että meillä ei ollut varaa tulla pois sieltä Kanarialta. Laitoin "Huonoa seuraa" -kappaleen nettiin ja yllättäen ihmiset tykkäsivät siitä tosin paljon. Ihmiset ennakkotilasivat multa kasettia sen verran, että sain paluulipun. Vähän niin kuin vastapalveluksena tein heille tämän albumin mahdollisimman pikaseen.

Albumi syntyi vain muutamassa päivässä Nousiaisen päästyä takaisin Suomen kamaralle. Kotistudiomainen, viimeistelemätön soundi kuuluu.

– En mä ollut suunnitellut, että nyt tehdään joku mieletön taidepaukku ja minun ensimmäinen soololevyni. Lähinnä vain tein, pohtii muusikko vaatimattomasti.

Muusikko väistää levytysprosessin c-kasetilla

Nousiainen on suosinut c-kasettitallenteita aikaisemminkin. Ennen sooloalbumiaan Nousiainen on tullut tunnetuksi Jyväskylässä perustetun Räjäyttäjät-bändin keulahahmona.

– Meillä on ollut joku keikka tulossa, ja mä oon ajatellut, että voisi tehdä jonkun kasetin, jota voisi sitten myydä siellä. Silloin hommassa on joku dead-line, perustelee muusikko kasetti-innostustaan.

C-kasetin avulla voi myös välttyä levy-yhtiörumbalta.

– Yleensä jos rokkityyppi tekee levyn, hän ensin tekee demon ja lähettää sen levy-yhtiöön, joka ehkä huolii ne, ehkä ei. Sitten ne äänitetään uudestaan studiossa ja joku tuottaa sen. Kasetin avulla pystyn väistämään tämän koko prosessin ja tekemään kaiken itse.

Sen jälkeen kun Nousiainen on saanut kappaleet kasetille, niille voi hänen puolestaan tehdä, mitä hyvänsä. Hän on jo saanut tehdä niistä näköisensä tallenteen.

– Joku voi halutessaan julkaista ne cd:nä tai vinyylinä. Mulle se on siinä vaiheessa ihan sama, teen silloin jo seuraavia juttuja, mies summaa.

Piano oli 5-vuotiaalle kova juttu

Suomirockia henkivä esikoisalbumi saa kuulijan väistämättä sovittelemaan Nousiaisen ylle rokkarin viittaa. Vaikka monipuoliselta muusikolta on kuultu paljon muutakin, hän ei pelkää lokerointia.

– Ei siinä ole mitään pahaa, jos joku sanoo, että tämä on rock-musiikkia, huudahtaa Nousiainen ja nauraa.

– Tietysti ihmiset oppivat nyt tuntemaan mut tän julkaisun kautta. Seuraava julkaisu voi yhtälailla olla pelkkää noisea tai countrya. Mutta kyllä mä varmasti tämän tyyppisiä juttuja tulen tekemään aika paljon, koska niitä biisejä kuitenkin syntyy, Nousiainen lupaa.

Mutta mistä miehen into musiikkia ja ennen kaikkea rock-meininkiä kohtaan syttyi?

– Silloin kun meille hankittiin sellainen ihmeellinen pieni kosketinsoitin, jota sai rämpätä. Pianon äiti hankki, kun olin 5-vuotias. Kun äiti näytti, että tossa on C-duuri, tossa F-duuri ja tossa G, se oli aika kova juttu.

Ensin pieni muusikonalku soitti pelkästään omaa sävellystään.

– "Myrsky Saimaalla" oli vähän sellaista musiikkia mitä Little Richard tekee. Mutta ilman sitä rockia, eli pelkkää ylös alas hakkaamista, Nousiainen naurahtaa.

Myöhemmin hän innostui rock 'n' rollista toden teolla.

– Pääsin soittamaan kitaraa, sähkökitaraa ja rumpuja serkun kanssa. Oikeastaan sen jälkeen kaikki oli aika peruuttamatonta.

Entinen koripalloilija, nykyinen taloustieteen professori Matti Tuomala harppoo tapaamispaikalle kauppakeskuksen kahvilaan. Lähes kaksimetrisellä tutkijalla on varma näkemys suomalaisesta verotuksesta.

– Varakkailla yrittäjillä on mahdollisuus muuttaa ansiotulonsa pääomatuloksi, mikä pienentää huomattavasti verotusta. Kun tutkimme tänäkin vuonna eniten ansio- ja pääomatuloja saaneita, tämä olisi hyvä pitää mielessä, Matti Tuomala painottaa.

Tilanne juontaa vuoteen 1993, jolloin verotuksen progressio kohdistettiin ansiotuloihin. Pääomatuloista päätettiin periä suhteellista veroa eli vaikka tulon määrä kasvaa, vero pysyy suhteessa samana kuin vähemmän pääomatuloa saavien kohdalla.

Tuomalan mukaan päätös oli merkittävä periaattellinen kannanotto. Se johti myös pääomatulojen räjähdysmäiseen kasvuun 1990-luvun puolivälissä.

– Tämä johtui siitä, että ansiotuloja muutettiin pääomatuloiksi. Viime aikoina esiin on noussut lääkärien verokikkailu: tulot muunnetaan tavalla tai toisella pääomatuloiksi. Näin pääsee pienemmällä verotuksella, Matti Tuomala toteaa.

Tuomala haluaa korostaa, että on suuri joukko pieniä ja vähän suurempiakin yrittäjiä, joille tulojen muuntomahdollisuus on hyvin minimaalinen.

–  Tulee myös muistaa, että tämän on laillista, muistuttaa professori Matti Tuomala. Kaikki tulonmuuntoon liittyvät toimet ovat laillisia. Veronkierto on aivan eri asia.

Kunnat epäedulliseen asemaan palvelujen tuottajana

Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala ottaa lääkäreistä toisen esimerkin. Osa kunnista on valinnut sote-palveluidensa tuottajaksi yksityisen hoitoalan yrityksen. Syynä on se, että palveluiden tuottaminen on halvempaa.

– Pitäisi kysyä, miten tämä on mahdollista. Vastaus on yksinkertainen: ansiotuloja muutetaan yksityisellä puolella pääomatuloiksia. Julkinen sektori, joka maksaa lääkärien palkat ansiotuloina, ajautuu vääjäämättä epäedullisempaan asemaan, Matti Tuomala hahmottaa.

Matti Tuomalan mukaan on tärkeää kysyä, miksi pääomatuloja nauttivat ovat vuodesta toiseen suurituloisimpien joukossa. 

– Tiedotusvälineet tutkivat tarkasti ylimpiin tuloluokkiin kuuluvia henkilöitä. Tulojen laatu jää sen sijaan huomiotta, myös poliitikoilta. On hyvä muistaa, että 99 % kansalaisista ei ole mahdollisuuksia tulojensa muunteluun, Matti Tuomala näkee.

Verohallituksen tilaston mukaan pääomatulojen määrä kasvoi viime vuonna lähes 400 miljonalla eurolla.

Tampereen kaupunki aikoo valittaa sairaanhoitopiirin ambulanssipäätöksestä hallinto-oikeuteen.

Piirivaltuuston päätöksen mukaan Tampereelta lakkautetaan ensihoitoyksikkö, mutta uhattuna olleet neljän pienen kunnan yksiköt jatkavat toimintaansa. Lakkauslistalta poistettiin Vesilahden, Kangasalan Sahalahden,  Kuhmoisten ja Mäntä-Vilppulan päiväajan ensihoitoyksiköt.

Tampereen keskustassa ensihoitotehtävät ovat lisääntyneet 10 prosenttia vuodessa.

Kaupunki arvioi avunsaannin hidastuvan, jos aiottu yksikkö lakkautetaan. Myös tasapuolisuuden ja säästötavoitteen katsotaan kärsivän.

Viialan vanhaa vaneritehdasta vastapäätä sijainnut omakotitalo on tuhoutunut viime yönä. Vaneritehtaan alueella liikkunut vartija havaitsi savun ja teki hälytyksen puoli viiden aikaan aamulla.

Tarkka palopaikka ei ollut heti tiedossa ja jonkin aikaa kului, ennen kuin palo paikannettiin. Tilanne oli lohduton, kun pelastusviranomaiset saapuivat palopaikalle.

– Täällä oli jäljellä pelkkä hiilikasa. Sen keskeltä nousee ylös kolme savupiippua. Ilmeisesti talo on ollut noin 150 neliön suuruinen, arvioi päivystävä palomestari Lauri Paavilainen.

Soukontiellä sijainnut talo on ollut todennäköisesti kesämökkikäytössä eikä omistajiin ole vielä saatu yhteyttä.

– Varmaa tietoa ei ole siitä, onko talossa ollut  ihmisiä sisällä. Talon syttymissyystäkään ei ole tietoa, sanoo Paavilainen.

Poliisi on käynyt aamulla palopaikalla.

Taulukossa on koko maasta tuhannen eniten ansio- ja pääomatuloja saaneiden tietoja sekä jokaisesta maakunnasta 30:n suurimman tulonsaajan tiedot. Voit myös hakea henkilöä nimen perusteella.

Päivitetty klo 8.45: Kasvatettu koko maan listaa tuhanteen suurituloisimpaan alkuperäisestä sadasta.

Joutsen tepasteli päiväkodin pihamaalla palokunnan saapuessa paikalle, kertoo päivystävä palomestari Jussi Jokinen.

– Lintu yritti lentoon, mutta aidatun pihan kiitotie oli sille liian lyhyt. Niinpä otimme joutsenen kiinni ja kuljetimme sen Vanajaveteen.

Joutsen oli hyvävointinen ja tarinalla on onnellinen loppu. Vapauteen päästyään lintu lähti nopeasti uimaan kohti järven selkää, sanoo linnun pelastanut Jussi Jokinen.

Sähköisiä palveluja tarjoavan Solitan perustajat nousivat Pirkanmaan verotilastojen kärkijoukkoihin. Solitan perustajat myivät yrityksensä viime vuonna.

Ansio- ja pääomatulot yhteen laskettuina eniten tiensi Solitan toimitusjohtajanakin pitkään toiminut Heikki Halme. Halmeen tulot olivat yhteensä yli 4,3 miljoonaa euroa, lähinnä pääomatuloja. Toinen solitalainen, Raimo Arvola, oli verotuksen kakkonen yli 3,6 miljoonalla eurollaan.

Verotilaston kolmonen on Nokian Renkaiden juuri eläköitynyt toimitusjohtaja Kim Gran lähes 2,5 miljoonan euron tuloillaan. Granin korkea sijoitus perustuu ansiotuloihin. Granin ansiotulot olivat lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Tilaston nelonen on Elina Leppälahti, jolla ei ollut lainkaan ansiotuloja, mutta pääomaomatuloja runsaat 2 miljoonaa euroa.

Kymmenen eniten tienanneen joukosta löytyy myös kaksi muuta entistä Solitan omistajaa. Jukka Jääheimo on sijalla viisi ja Vesa Sainio sijalla kymmenen.

Pirkanmaan verotilastoissa pääomatulojen viidentenä on Jari Löfroos, joka toimii hallituksen puheenjohtajana Terra Patris Oy:ssä. Löfroos perusti yhtiön vuonna 1999 ja se on mukana bioenergia-, maanrakennuskone- ja sopimusvalmistusteollisuudessa sekä veneiden valmistuksessa.

Löfroosin pääomatulot olivat viime vuonna lähes 1,4 miljoonaa euroa. Yle Tampereen tavoittama Löfroos pitää matalaa profiilia ja kuvailee itseään vaatimattomasti.

– Olen tavallinen yrittäjä Pirkanmaalta.

Jari Löfroos on kuitenkin merkittävä työllistäjä, sillä Terra Patris -yhtiöllä on Suomessa noin 500 työntekijää. Löfroosin mukaan yhtiöllä on paineita siirtää työtä ulkomaille kotimaan korkeiden kustannusten vuoksi. Terra Patris etsii jatkuvasti siipiensä alle uusia yrityksiä.

Verokuningatar Elina Leppälahti

Pirkanmaan isotuloisin nainen on Elina Leppälahti. Hänen pääomatulonsa olivat reilut kaksi miljoonaa euroa, mutta ansiotuloja hänelle ei kertynyt lainkaan.

Leppälahti on ravintolayhtiö Restamaxin entisiä omistajia.

Pääomatulojen TOP 10:stä löytyy Leppälahden lisäksi vain yksi nainen – Marja Hannele Luukkainen vajaan 1,3 miljoonan euron tuloilla.

Isännöintialalta tilastoihin

Pirkanmaalla pääomatulojen numero yhdeksän on Mikko Niskanen. Niskasen pääomatulot 1,2 miljoonaa ovat peräisin kolmen isännöintialan perheyrityksen myynnistä.

Myydyt yhtiöt fuusioitiin uudeksi yhtiöksi, Pirkan isännöintikeskukseksi, jonka toimitusjohtajana Niskanen toimii.

Kokoomuksen pirkanmaalainen kansanedustaja Harri Jaskari pistäisi jäitä hattuun Sote-uudistuksen suhteen. Hänen mielestään nyt esitetty ratkaisu on huono ja hallituksen ei ole välttämätöntä puskea ratkaisua sotesta kiireellä jo kuluvan hallituskauden aikana.

– Jos emme ole ollenkaan miettineet, mitkä ovat sote-uudistuksen arvioidut kustannusvaikutukset tai onko ihmisillä valinnanvapaus, niin ei sellaista ratkaisua pidä tehdä, pohtii Jaskari.

Jaskari pelkää, että nyt esitetyssä ratkaisussa unohdetaan yksittäinen ihminen. Hänen mielestään kokoomus ei ole kääntänyt asian suhteen takkiaan vaan ehdotuksen muoto on muuttunut.

–Soteuudistus esiteltiin järjestämislakina, mutta yhtäkkiä se onkin valunut myös tuottamislaiksi. Sote-alueilla olisi monopoli tuottaa palvelut, eikä ihmisille jäisi enää valinnanvapautta, Jaskari kritisoi.

Pirkanmaalaisten kuntien yhteisöverotuloissa on suuriakin muutoksia. Urjalassa yhteisöverot kasvoivat viime vuonna eniten edellisvuoteen verrattuna - 46 prosenttia. Myös Juupajoella yhteisöverot kasvoivat 42 prosenttia.

Juupajoen kunnanjohtaja Pirkko Lindström ei keksi ilmiölle selitystä.

– Yritykset ovat tehneet varmaan hyvää tulossa. Ei ole mitään yksittäistä suurta muuttujaa, joka selittäisi muutoksen

Hämeenkyrö ja Tampere kovilla

Yhteisöverot laskivat Pirkanmaalla eniten Hämeenkyrössä, noin 40 prosenttia. Toisin kuin aiemmin uutisoitiin, Ruovedellä päästiin plussan puolelle lähes 7 prosenttia.

Tampereen yritykset maksoivat yhteisöveroja viime vuonna yhteensä 136 miljoonaa euroa, mikä on näljänneksen edellisvuotta vähemmän.

Suurin yhteisöveron maksaja oli ylivoimaisesti Sandvik yli 64 miljoonan euron verotettavalla tulolla. Seuraavina tulevat Suomen Yliopistokiinteistöt ja Pirkanmaan Osuuskauppa.

Kunnat eivät saa yhteisveropottia kokonaan itselleen vaan valtio tilittää siitä kunnille noin 28 prosenttia. Oman kunnan suurimmat yhteisöveron maksajat voi katsoa Yle Uutisten yhteisöverotilastosta.

Korjattu klo 16.00: Ruoveden yhteisöverot eivät vähentyneet vaan kasvoivat. Juttuun on lisätty suurin yhteisöverotulojen menettäjä, Hämeenkyrö. Myös Juupajoen ja Tampereen prosentteja on korjattu.

Kalevi Veko ryhtyi ammattikalastajaksi 1970-luvulla. Nyt 80-vuotias kalastaja lopetti työnsä vasta pari vuotta sitten.

Matkan varrelle on tullut monenlaista saalista.

– Aina joskus olen saanut hyviäkin kalansaaliita ja kyllä ne ovat aina sellaisia kohokohtia, Kalevi Veko myhäilee.

Napit vastakkain

Työnsä ohella Veko on toiminut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusapulaisena ja koekalastajana vuosikymmenien ajan. Hän on tehnyt tiivistä yhteistyöä myös Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.

Pitkän linjan kalastaja puolusti tiukasti vesistöjen puhtautta. Tämä johti toisinaan ristiriitaan isojen herrojen kanssa.

– Siistauslaitoksen vesi tuli ihan raakana tuonne Nokian virtaan ja kyllä se vaikutti tänne alavirtaan pitkälle. Kaikkein pahinta oli paperin muste, Kalevi Veko muistelee.

– Otin joskus vesipiirin kokouksissa piukkaan Nokian tuomarin kanssa, kun se esitti, että vesi on niin puhdasta, että se kelpaa juotavaksi. Minä neuvoin heitä päästämään sitten vettä vesijohtoverkkoon – mitä sitä Nokian virtaan päästää.

Tunteet pintaan

Kalevi Veko on tehnyt kansallisesti merkittävää työtä muun muassa emokalatutkimuksen ja -toiminnan kehittämiseksi. Hänen ansioikseen luetaan myös kokemusperäisen tiedon jakaminen kalojen biologiasta ja elintavoista.

Työstään Vekolle luovutettiin Kalatalouden keskusliiton kultainen ansiomerkki. Sen saaminen oli entiselle ammattikalastajille tunteellinen hetki.

– Olen tästä jo kauan haaveillut. Ehdin sen nyt sitten saamaan, kun olen vielä elävien kirjoissa, Kalevi Veko toteaa.

– Otan kunniamerkin kiitollisuudella vastaan ja arvostan tätä elämäni suurimmaksi hetkeksi.

Illan ainoassa liigakamppailussa kohtasivat kotijoukkue HPK sekä vierailija LP Kangasala. Ottelua oli lyhyen ajan sisällä jo viides joukkueiden välillä, kun mukaan lasketaan liigaottelut sekä Suomen Cup. Kertaakaan LP Kangasala ei ole onnistunut voittamaan Pallokerhoa ja maanantainakin ottelu päättyi kotijoukkueen 3-0 voittoon.

- Nuorelle ryhmälle ottaa koville kokea tappioita kaiken aikaa. Olemme pelanneet nyt liigassa ja myös Cupissa kahta viime kauden mitalistia vastaan monta ottelua, joten jatkossa pyritään ottamaan myös voittoja, totesi vieraiden päävalmentaja Tuomas Alatalo.

HPK hallitsi

Kotijoukkue HPK ei ollut missään vaiheessa vaarassa menettää otetta ottelussa. Kolmannessa erässä Kangasala pystyi ahdistamaan Pallokerhoa parhaiten, mutta tuolloinkin kotijoukkue kuittasi erän lopulta itselleen. Päätöspisteen HPK sai päätuomarin puhaltaessa käsittelyvirheen vierasjoukkueelle. Ihme sinällään, kun monta muuta käsittelyvirhettä oli jäänyt aiemmin viheltämättä. HPK:n päävalmentaja Bruno Napolitano oli luonnollisesti tyytyväinen voittoon.

- Meillä on ollut loukkaantumishuolia, joten sen suhteen hyvä peli meiltä. Torjuntapeli onnistui meiltä tänään hyvin, mutta hyökkäyspelaaminen ei ollut aivan sellaista mitä toivoin.

Senkova hyvä vahvistus

Pallokerhon ei tarvinnut esittää mitään ihmeellisyyksiä voittoon. Joukkue pelasi kuitenkin varsin tasaisesti ja kohtuullisen virheettömästi koko ottelun. Jokainen pelaaja hoiti oman ruutunsa moitteetta ja erityisesti joukkueen uusin tšekkivahvistus Nikola Senkova väläytteli osaamistaan.

- Hän on teknisesti hyvä pelaaja. Kun hän saa lisää harjoitusta alle, Nikola tulee auttamaan joukkuettamme paljon, iloitsi Napolitano.

Parasta Kangasalaa

Tämä oli meidän paras Hämeenlinnan pelimme, ja ensimmäinen sekä kolmas erä olivat kelvollista tekemistä. Puolustuspelaaminen oli hyvää, mutta hyökkäyspelaamisessa kovuus ei vielä meillä riitä, analysoi vieraiden Tuomas Alatalo. Samoilla linjoilla oli myös vieraiden libero Tiiamari Sievänen.

- Ottelu alkoi meiltä parhaiten, mitä aiempiin kohtaamisiin tulee. Meille tulee kuitenkin liikaa synkkiä hetkiä ja tänäänkin toinen erä oli meiltä heikko, eritoten omalta kohdaltani. Tahtotila oli tänään ok, mutta viimeinen aggressiivisuus jäi puuttumaan.

44-vuotiaan miehen epäillään saaneen surmansa maanantai-illalla Luhtaankadulla Tampereella sijaitsevassa asunnossa.

Sisä-Suomen poliisin mukaan surman tekijät olivat ehtineet poistua asunnosta ennen poliisin saapumista.

Tekijöitä ei ole toistaiseksi tavoitettu. Poliisi jatkaa asian selvittelyä.

Nettihuijaukset työllistävät Pirkanmaan poliisia jatkuvasti yhä enemmän. Rikosilmoituksia saamatta jääneistä konserttilipuista, kännyköistä, kannettavista tietokoneista, koulukirjoista ja muista esineistä tehdään Tampereen pääpoliisiasemalla päivittäin.

Rikoskomisario Anssi Köykän mukaan Pirkanmaalla on ilmoitettu petoksia syyskuun loppuun mennessä jo yli 1 400 ja petoksista selvästi yli puolet on tehty internetissä. Vuodessa kasvua on ollut lähes 10 prosenttia.  

– Nämä ovat ihan päivittäisiä asioita. Meille tulee rikosilmoituksia aivan jatkuvasti internetissä tehdyistä kaupoista, jotka sitten osoittautuvatkin huijauksiksi.  

Ammattilaisia asialla

Anssi Köykkä kertoo, että tyypillisissä nettihuijauksissa myynnissä on esimerkiksi musiikkivälineitä, konserttilippuja tai kännyköitä. Ja systeemi on yleensä sama.

– Rahat vaaditaan etukäteen yleensä pankkitilille ja kun rahat on siirretty, myyjään ei enää saadakaan yhteyttä.

Parhaillaan Köykän pöydällä on iso pino papereita, jotka koskevat samaa netissä urakoinutta henkilöä.

– Hän on tehtaillut meidän tietojärjestelmämme mukaan netissä 276 petosta. Tälläkin hetkellä hänellä on selvittämättömiä asioita 36. Tätä voidaan kyllä pitää ihan ammattimaisena toimintana.

Asialla nuoret miehet

Netissä huijaavilla henkilöillä on paljon yhteisiä piirteitä.

– Hyvin usein he ovat nuoria miehiä. Petoksia tehdään, jotta saadaan rahaa mitä erilaisimpiin tarkoituksiin, Köykkä kertoo.

Myynnissä naapurin varastettu Jopo

Petoksilla rahaa huijaavien lisäksi internetin myyntipalstoilla liikkuu myös pitkäkyntisiä. Osa tarjolla olevasta tavarasta on hankittu murroilla ja varkauksilla.

– Suosittelen olemaan varovainen, kun tekee kauppaa esimerkiksi polkupyöristä, älypuhelimista ja kannettavista tietokoneista, Anssi Köykkä sanoo.

– Olisi hyvä nähdä tuote ja keskustella myyjän kanssa siitä, ennen kun ryhtyy tekemään kauppoja.

Postipaketti auki

Huijausten paljastamiseen etsitään jatkuvasti uusia keinoja. Muun muassa Itella on juuri helpottanut pakettien tarkastamista.

– Postissa on nyt sellainen mahdollisuus, että yksityisten henkilöiden välisessä liikenteessä lähettäjä voi antaa luvan postipaketin sisällön tarkastamiseen ennen kuittaamista ja maksamista, Köykkä kertoo.

– Suosittelisinkin sopimaan tästä paketin tarkastusmahdollisuudesta etukäteen myyjän kanssa.

Petoksista rikosilmoitus

Rikoskomisario Anssi Köykän mielestä jokaisesta nettihuijauksesta kannattaa tehdä rikosilmoitus.

– Poliisi lähtee jäljittämään epäiltyä esimerkiksi pankkitilin kautta. Nettihuijaukset selviävät erittäin hyvin, Köykkä sanoo.

– Jos nettipetoksia tehtailee oikein urakalla, kyllä niistä voi tulla vankeustuomioitakin. Rangaistuskin kovenee, kun huijauksia on paljon.

Vaatevalmistaja Nanso Group varautuu lomauttamaan Suomen henkilökuntaansa. Päättyneissä yt-neuvottelussa on sovittu lisäksi ylempien toimihenkilöiden palkanleikkauksesta vastineeksi vuoden mittaisesta irtisanomissuojasta.

Lomautukset toteutetaan joustavalla mallilla, joka sopeutuu markkinoiden nopeisin muutoksiin.

Yhtiö saavuttaa toimenpiteillä yli miljoonan euron säästön irtisanomatta työntekijöitä. Säästöjen taustalla on pienentynyt myynti ja heikot tulevaisuuden näkymät, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.

– Kuluttajien varovainen ostokäyttäytyminen on näkynyt vaatekaupassa jo pidemmän aikaa. Pienentynyt myynti ja heikot tulevaisuuden näkymät pakottavat meidät edelleen sopeuttamaan kulurakennettamme, kertoo Nanso Groupin toimitusjohtaja Leena Syrjälä.

Lomautuskäytäntöjen suunnittelussa yhtiön ja henkilöstön apuna neuvotteluissa ovat olleet ammattiliittojen edustajat.

– Olen helpottunut, että saavutimme henkilökunnan kanssa yhteisen neuvotteluratkaisun. Neuvottelutulos on osoitus henkilöstömme sitoutumisesta, sanoo Syrjälä.

Nanso Groupin päätoimipiste on Nokialla. Lisäksi tuotantoa on Torniossa ja Tallinnassa.

Pirkkalan kunta aikoo kokeilla etätyötä. Tällä tarkoitetaan työnantajan kanssa sovittua mallia, jossa työ tehdään kotona tai muussa sovitussa etäpisteessä.

Tavoite on mm. helpottaa työn ja perhe-elämän yhteen sovittamista. Ensi vuoden mittaisen kokeilun periaate on vapaaehtoisuus ja luottamus.

Kuntatyönantaja pyrkii keräämään tietoa esimerkiksi siitä, mitkä ammattiryhmät kokevat etätyön sopivaksi ja onko mallista etua.

Etätyöksi ei kuitenkaan lueta esimerkiksi kotipalvelua, jossa joudutaan muutenkin liikkumaan.

Etukäteen etätyöskentelyltä odotetaan eniten keskittymistä vaativissa, kirjallisissa työtehtävissä.

Mainosvalot sammuvat pian valtakunnallistakin kuuluisuutta saaneessa Sunny Car Centeriä mainostavassa pylväässä Hämeenlinnan Kirstulassa kolmosmoottoritien varressa.

Pylvään pystyttänyt yritys, Tammerneon hakee ulosoton kautta yli 180 000 euron saatavia autokauppayhtiöltä.

Tammerneonin toimitusjohtaja Sami Liponkoski kertoo Ylelle, että hän on menettänyt toivonsa. Autokauppayhtiö tuskin maksaa velkaansa.

– Uskon, että SCC haetaan konkurssiin. Kuuluisa pylväs on kaupan, kertoo toimitusjohtaja Liponkoski.

Myös verottaja perää saataviaan

Tammerneonin lisäksi verottaja perää ulosoton kautta SCC:ltä ennakonpidätysmaksuja ja arvonlisäveroja kaikkiaan lähes 170 000 euron edestä.

Lisäksi verottaja on laittanut ulosottoon työnantajan sosiaaliturvamaksuja yli kuuden tuhannen edestä. Yhteensä ulosotossa on 356 000 euroa.

Tiedot perustuvat Kanta-Hämeen ulosottoviraston ulosottorekisteriin.

Yle ei tavoittanut SCC:n toimitusjohtajaa Markku Ritaluomaa tiistaina.

Perussuomalaisten kansanedustaja Laila Koskela vaihtaa puoluetta. Hän siirtyy keskustan riveihin.

Pirkanmaan vaalipiiristä valittu Koskela kertoo eronneensa perussuomalaisista maanantaina ja liittyneensä virallisesti keskustaan tiistaina.

Perussuomalaisille jäi loikan jälkeen 37 kansanedustajaa, keskustan edustajamäärä puolestaan kasvoi 36:een.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Aamulehti.