Tamperelaisen levykaupan Epe'sin kivijalkamyymälä toimii perinteisenä levykauppana viimeistä päivää perjantaina 28.2. Epes kertoi tammikuussa muuttavansa konseptiaan nettikaupan suuntaan.

Kaupan valikoiman muuttuessa kivijalkakaupan tuotteita on alkuvuoden ajan myyty tyhjennysmyynnissä. Levymyyjä Jaska Hynnisen mukaan levyjä riittää runsaasti vielä nettikauppaankin.

– Kyllä meillä tavaraa riittää, kun on varastoituna niin paljon. Loppualennusmyynnit jatkuvat vielä netin puolella, Hynninen naurahtaa.

Kesälomakohteina Särkänniemi ja Epe's

Kyttälänkadun liikkeen oven saranat ovat olleet liikkeessä lopettamisilmoituksen jälkeen.

– Hyvästi on ollut väkeä liikkeellä. Tämä on ollut vähän sellainen pyhiinvaelluskohde. On näkynyt myös niitä tyyppejä, jotka käyvät yleensä kerran kesässä Tampereella. He ovat usein lapsiperheitä, joilla on kaksi lomakohdetta, Särkänniemi ja Epe's, Jaska Hynninen kertoo. 

– Päivittäin kuulee kyllä hyviä juttuja, moni on tilannut 1970-luvulta asti postimyynnistä meiltä levyjä. Sanalle pääsee jatkossakin, Hynninen lupaa. 

Jatkossa asiakkaita palvellaan netin ohella nykyisellä Kyttälän toimipaikalla olevasta noutopisteestä. Noutopisteen aukioloaikoja ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta Hynninen arvelee, että noutopiste on auki 2-3 päivää viikossa.

Parkanon Kuivasjärven kunnostustyöt on aloitettu.

Jo alkutalvella tehtiin ensimmäiset rakenteet, pato ja luontaisen kaltainen kosteikko.  Niiden toimintaa on seurattu koko lauhan talven ajan.

Kaikki kertynyt tieto jaetaan metsäkeskuksen, Vapon, asukkaiden ja viranomaisten kesken.

Tampereen ammattikorkeakoulu selvittää valuma-alueita metsätalouden kannalta. Samoin alueella kokeillaan metsähallituksen kehittämää metsätalouden kuormitusmallia.

Järvi on aikojen kuluessa kärsinyt mm. turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta. Haastatteluissa ja seudun asukkaiden valokuvissa nähdään myös luonnontilan muutos 1930-luvulta aina tälle vuosikymmenelle saakka. 

Tamperelaisessa sähkötukkuliikke Kauppahuone Harjussa on vietetty alkuvuonna käyttöjärjestelmänvaihtoviikkoja. 20 työntekijää työllistävän yrityksen koneiden uusiminen aloitettiin jo hyvissä ajoin ja uusi käyttöjärjestelmä on korvannut vanhan vaiheittain.

– Olemme vaihtamassa viimeiset koneet tässä ihan muutaman viikon sisällä. Sitten on kaikki XP-koneet vaihdettu, kertoo Kauppahuone Harjun tietoturva-asioista vastaava talouspäällikkö Riikka Harju.

Samaa ei voida sanoa kaikista pienistä ja keskisuurista yrityksistä, joista valtaosa näyttää jättävän järjestelmävaihdoksen viime tippaan. Konsulttiyhtiö Triuvaren hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan jopa 56 prosentilla pk-yrityksistä on edelleen käytössä pian kuoleva käyttöjärjestelmä.

"Tulee todella kova kiire"

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä lupaa hoitaa käyttöjärjestelmäasiansa kuntoon ajoissa, mutta pieni osa saattaa jättää tekemättä sen jopa kokonaan.

– Osa yrityksistä meinaa pelata riskipeliä. He katsovat ensin mitä tapahtuu, sanoo Triuvaren toimitusjohtaja Toni Rantanen.

Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelyn laitoksen professori Markku Tukiainen ihmettelee yritysten leväperäisyyttä ja hitautta. Tukiaisen mukaan vaille suojauksia jäävä käyttöjärjestelmä on vakava tietoturvariski. Myös uusissa käyttöjärjestelmissä on opettelemista.

– Yrityksille tulee todella kova kiire. Henkilökunta pitää kouluttaa uusien järjestelmien käyttöön. On kuitenkin niin paljon eroavaisuuksia siirryttäessä XP:stä esimerkiksi uudempiin Windows-järjestelmiin, Tukiainen muistuttaa.

Tunteitakin pelissä

Suurimmat syyt yritysten vetkuiluun ovat Rantasen mukaan välinpitämättömyyden lisäksi puhdas tietämättömyys ja raha. Käyttöjärjestelmän vaihto ei ole ilmaista ja kylkiäisenä koko konekanta voi joutua vaihtoon.

– Toivotaan, että moni yritys lähtisi nyt pävittelemään koneitaan, Rantanen ohjeistaa.

Professori Markku Tukiainen myöntää, että käyttöjärjestelmän vaihtoa voivat hidastaa myös tunteet. Windows XP on hyvin yleinen käyttöjärjestelmä yrityksissä. Se oli pitkään suosittu myös kotikoneilla.

– XP on ollut pitkään meidän kanssamme. Ihmiset ovat tottuneet siihen ja olemme jopa tuudittauduttu sihen, että tämä jatkuu ikuisesti. Mutta kuten tiedämme, tietotekniikassa mikään ei jatku ikuisesti, Tukiainen muistuttaa.

Tavoite on nyt, että ensimmäiset asukkaat voisivat muuttaa Tampereen Ojalaan vuonna 2017. Kangasalan puolelle Lamminrahkaan päästäisiin kaksi vuotta myöhemmin.

Ojalasta toivotaan helpotusta myös Tampereen pientalotonttien pulaan, niitä on suunniteltu yli 400.

Vuosien mittaan Ojalaan pääsee muuttamaan näillä näkymillä 6000 uutta asukasta ja Lamminrahkan puolelle 8000. Ojalassa on ennestään noin tuhat asukasta.

Kangasalan puolelle suunnitellaan yhtenäiskoulua, jota käyttäisivät molemman puolen asukkaat.

Koulun sekä valtatie 12:n eritasoliittymän on määrä olla käytettävissä vuonna 2019. Alueelta on Tampereen keskustaan noin 12 kilometriä. Joukkoliikenteeseen aiotaan kiinnittää huomiota.

Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavaehdotukset ovat tulossa nähtäville samanaikaisesti maaliskuussa.

Tv:n reality-ohjelmien ote on aiempaa useammin myönteinen ja rakentava. Huippuunsa viedyn nöyryyttämisen rinnalle on ilmaantunut viime vuosina erilaisia osallistujien auttamiseen ja dokumentoivaan kerrontaan pohjaavia tosi-tv -ohjelmia.

Tosi-tv -nimekkeen alle mahtuu paljon ohjelmia joilla lopulta on hyvin vähän yhteistä keskenään.

Teiniäideistä kertova ohjelma pyöri Ylellä kahden tuotantokauden verran. Tuottaja Maarit Lehtonen kertoo, että sarjaa ei lähdetty tekemään amerikkalaisen tv-kanava MTV:n teiniäititosi-tv:n pohjalta, vaan dokumentin kulmasta. Sarja on koskettanut etenkin nuorta yleisöä.

– Varmaan joitakin yhtäläisyyksiä saattaa toki olla, mutta lähtökohtamme oli kuvata teiniäitien elämää dokumentaarisesti. Vaikka olemme paketoineet sarjan sellaiseen muotoon, että se koskettaa nuoria ja he sen ääressä viihtyvät, niin ohjelmassa on aina mukana dokumenttiin kuuluva syvyys. Se mielestäni erottaa tällaisen realityn siitä, millaiseksi tosi-tv yleensä mielletään, Lehtonen summaa.

Tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta on huomannut käänteen negatiivisesti nöyryytyksestä myötäelävämpään ja kannustavampaan suuntaan. Myös keskustelu mediakriittisyydestä on lisääntynyt – tosi-tv:n todenmukaisuutta pohditaan tarkkaan.

– Nyt tunteita haetaan myös positiiviselta puolelta. Esimerkiksi tällaiset Extreme-Duudsonit, joiden huomio perustui alunperin siihen että he tekivät hulluja temppuja tv:ssä, tekevätkin nyt hyvää, auttavat perheitä ja muuta sen tapaista. Myös nykyisissä laulukilpailuissa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota onnistumiseen ja kehittämiseen, Hautakangas kuvailee.

Tarkkanäköiset katsojat etsivät vertaiskokemuksia

Vaikka reality-ohjelmien todellisuutta kyseenalaistetaan aktiivisesti, uutisoitiin Yhdysvalloissa hiljattain isosti MTV:n teiniäiti-sarjan yhteydestä teiniraskauksien vähenemiseen alueilla, joissa ohjelmaa katseltiin innokkaimmin. Median vaikutusten tutkimista  pidetään kuitenkin yleensä varsin vaikeana.

Tietoa enemmän reality-ohjelmista haetaan vertaiskokemuksia, sanoo Tampereen yliopiston median tutkimuskeskus COMETista Mikko Hautakangas.

– Tosi-tv:n kantava voima on tietenkin ollut tavallisuuden viehätys. Hahmot eivät ole sinänsä fiktiivisiä eivätkä tunnettuja julkkiksia, vaan ikään kuin katsojan kanssa samalla tasolla. Tunneviehätys tositv:ssä perustuu usein moraalirajojen koetteluun: ihmiset katsovat niitä ikään kuin että toimisinko minä noin, tunnenko jonkun joka toimisi tuolla tavoin tai että minä en missään nimessä haluaisi toimia tuolla tavalla, Hautakangas kertoo.

Loppua reality-ohjelmien kiinnostukselle ei näy, mutta ohjelmatyyppi muuntuu yhä useammaksi.

Esimerkiksi dokumenttimaiselle Teiniäidit -sarjalle on jo tiedossa jatkoa, lupaa tuottaja Maarit Lehtonen.

– Luvassa on jälleen erilainen sarja, kun äidit vaihtuvat ja paikkakunnat vaihtuvat. Tärkeä osa tätä on molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen – se, että sarjaa tehdään yhdessä, Lehtonen korostaa.

Taisin olla aikamoinen marakatti kuusivuotiaana. Isä ripusti keittiön kattoon voimistelurenkaat, joissa saattoi kieppua ja tehdä voltteja. Hienointa oli tietysti roikkua pää alaspäin, kunnes eräänä iltana toisen renkaan kiinnitys petti. Putosin naamalleni ja etuhammas irtosi. Onneksi se oli maitohammas.

Huuli turposi tietysti komeasti. Niin komeasti, että päiväkotikaverit pilkkasivat seuravana päivänä. Minua haukuttiin Matami Mimmiksi tuolloin Aku Ankassa esiintyneen ruman noidan mukaan. Muistan yhä vuosikymmeniä myöhemmin elävästi, miten kurjalta se tuntui.

Seuraavana syksynä aloitin koulun. Luokalleni tuli suklaasilmäinen tyttö, niin söpö, että häneen ihastuneet saman luokan pojat jahtasivat tyttöä välitunneilla takaa. Hän pakeni poikia ainoaan tietämäänsä turvalliseen paikkaan, tyttöjen vessaan. Me luokan muut tytöt taisimme olla hänelle salaa kateellisia huomiosta, mutta vietimme silti solidaarisesti monia välitunteja hänen seuranaan siinä vessassa.

Muistan edelleen, miltä siinä vessassa tuoksui, tai siis haisi, ja miten kurkottelimme seinän yläreunassa sijaitseviin ikkunoihin katsoaksemme, joka pojat olivat lopettaneet päivystyksen vessan ovella sen välitunnin ajaksi.

Lapsen muisti on epätarkka, tiedän, mutta en silti muista aikuisten läsnäoloa tai puuttumista kummassakaan tilanteessa. Miksi en? Eivätkö aikuiset oikeasti huomanneet, mitä oli tekeillä, vai enkö vain muista juuri sitä yksityiskohtaa, kun ne muut yksityiskohdat piirtyivät niin kirkkaasti mieleeni syrjäyttäen muun.

Haluan, että tänään kiusattu lapsi muistaa isona myös sen, että joku aikuinen välitti hänestä. Puuttui kiusaamiseen. Meni väliin, torui kiusaajaa ja lohdutti kiusattua – tai mitä ikinä tilanteessa tarvitaankaan. Laaditaan vaikka sitten kiusaamattomuussopimus, kuten Sastamalan Sylvään koululla tehdään. Koulun ylläpitämän rekisterin laillisuudesta tehty kantelu osoittaa ainakin sen, että nyt ollaan tärkeän asian äärellä. 

Muillekin kouluille suositellaan, että kiusaamistapaukset selvitetään, niistä tehdään muistiinpanoja ja talletetaan dokumentit. Silloin lapsen hatara muisti saa tarvittaessa tukea.

Toivottavasti tämän päivän lapsi muistaa ennen kaikkea sen, että joku puuttui kiusaamiseen. Että joku välitti, niin kiusaajasta kuin kiusatusta.

Poliisikuljetukseen Tampereella liittynyt kuolemantapaus tutkitaan. Poliisi kuljetti helmikuun alussa rikoksesta epäiltyä poliisilaitokselle. Matkan aikana tapahtui kuitenkin jotain, minkä seurauksena epäilty, 27-vuotias mies kuoli sairaalassa.

Tutkinnanjohtajana jutussa toimii valtakunnansyyttäjänviraston määräyksellä kihlakunnansyyttäjä Paula Pajula Länsi-Suomen syyttäjänvirastosta. Hänen mukaansa nyt tehdään alustavia selvityksiä, joiden pohjalta selviää onko tapauksesta aihetta käynnistää esitutkinta.

– Kuolemansyyntutkinta on tässä selvittelyssä tietenkin ratkaisevassa osassa, Pajula sanoo.

Laki edellyttää, että poliisi ilmoittaa aina valtakunnansyyttäjänvirastoon kuolemasta, joka on sattunut poliisin säilytystilassa tai muuten poliisin valvonnan alla.

Tapauksesta kertoi ensimmäisena Iltalehti.

Päättyvä helmikuu on ollut Pirkanmaalla noin 6,5 astetta pitkäaikaista keskiarvoa lämpimämpi. Tampere Pirkkalan lentoasemalla kuukauden keskilämpötila on -0,5 astetta ja Juupajoen Hyytiälässä -1,1 astetta.

Ylimmillään lämpötila kohosi yli kuuteen asteeseen.

Edellisen kerran helmikuu oli yhtä leuto vuonna 2008. Vielä lämpimämpää helmikuussa oli vuonna 1990, jolloin kuukauden keskilämpötila oli noin puoli astetta plussalla. Saman vuoden helmikuussa päivälämpötilat nousivat jopa yhdeksän asteen yläpuolelle.

Erityisen kylmä helmikuu oli vuonna 1985. Silloin kuukauden keskilämpötila oli Tampereellakin -17,5 astetta.

Tänä vuonna helmikuun sademäärä jää noin kolmanneksen pitkäaikaista keskiarvoa pienemmäksi.

Tampere-Pirkkalan lentokentän tulevaisuutta pohtinut työryhmä yhdistäisi Tampere-Pirkkalan kentän päärataverkkoon. Eduksi lasketaan, että kolme miljoonaa ihmistä asuu kahden tunnin junamatkan päässä kentältä.

– Lentoasema muodostuu rautatieasemien kautta. Voidaan sanoa, että Tampere-Pirkkala lentokentän päätepisteitä olisivat esimerkiksi Seinäjoki, Jyväskylä, Kokkola ja Pori. Näiden kaupunkien rautatieasemilla tapahtuisi jo sisäänkirjautuminen. Matkatavarat kulkisivat päätepisteeseen asti, maalailee työryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo.

3-5 miljoonaa matkustajaa

Tampere-Pirkkalasta halutaan Suomen toinen kansainvälinen lentokenttä. Se ei olisi kuitenkaan Helsinki-Vantaan haastaja vaan oma kansainvälinen lentokenttä, josta jo muutaman vuoden päästä kulkisi 3-5 miljoonaa lentomatkustajaa.

Tampereen kaupungin pormestarin Anna-Kaisa Ikonen iloitsee työryhmän uusista ja raikkaista ajatuksista.

– Nämä ovat näköaloja, jotka suuntautuvat pitkälle tulevaisuuteen, pohtii pormestari Ikonen.

Yhteydet tarvitsisivat kaavamuutoksia

Pirkkalaan kaavaillaan kevyttä terminaalia, jossa olisi vain turvatarkastukset ja muu lentokenttien perustarjonta. Julkiset palvelut, kuten kaupat ja kahvilat rakennettaisiin terminaalin ympärille yksityisin varoin.

Julkisia investointeja olisivat sen sijaa yhteys pääradalta lentoasemalle. Myös moottoritie kaipaisi uusia linjauksia lentokentän suuntaan.  Työryhmä on ollut näiden asioiden suhteen aktiivinen uuden maakuntakaavan suunnittelussa.

Poliisiauton ja henkilöauton kolarointi sattui Alasniitynkadulla sijaitsevan Lidl-myymälän kohdalla valo-ohjatussa risteyksessä.

Molemmat autot vaurioituivat pahoin, henkilöauto todennäköisesti lunastuskuntoon. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin.

Terveyskeskuksia täyttävä kansa on huutanut lääkärien koulutusmäärien lisäämisen perään jo pitkään. Vastapuolella torjuntatulta on kuitenkin tullut lääkärien edunvalvontajoukoilta – kilpailun lisääminen alalla kun laskisi ajan kanssa vääjäämättä palkkoja.

Koulutusmäärät ovat kuitenkin viime aikoina olleet jo nousussa. Valtioneuvoston edellisvuonna tekemän päätöksen mukaan esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä opiskelee tulevaisuudessa samanaikaisesti noin 900 tulevaa lääkäriä, kun nykyisin määrä on 700.

Lääketieteen yksikön johtajalla Matti Lehdolla on selkeä mielipide koulutusmäärien lisäämisestä.

– Nykyisellä lääkärikoulutusmäärällä pystytään kyllä pitämään suomalainen terveydenhuolto sillä erinomaisella tasolla, jolla se nyt on.

Järjestelyissä pohdittavaa

Tampereelle pitäisi kuitenkin vuoteen 2016 mennessä ottaa 40 opiskelijaa nykyistä enemmän.

Lääketieteen yksikössä pähkäilläänkin nyt, miten lisäopiskelijat sulautetaan Tampereen omaleimaiseen opiskelutapaan, joka perustuu pienryhmiin ja käytännön hoitotilanteista oppimiseen.

Kasvavat ryhmäkoot näkee uhkana myös kolmannen vuoden opiskelija ja Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran koulutuspoliittinen vastaava Aino Lehmus. 

– Onhan se sillä lailla uhka, että jo tällä hetkellä ryhmäkoot ovat melko suuria. Meidän tutor-ryhmissämme on noin kymmenen opiskelijaa, ja sairaaloihin siirryttäessä kahdeksan.

– Tokihan se vaikeuttaa toimintaa, että ryhmään lisätään parikin opiskelijaa, kun kaikkien on kuitenkin pakko päästä esimerkiksi kuuntelemaan potilaan sydänääniä. Olisi todella tärkeää säilyttää ryhmäkoot edes nykyisellään, Lehmus sanoo.

Lääketieteen yksikön tilanpuutteeseenkin saadaan helpotusta vasta vuonna 2016, kun uusia opetustiloja valmistuu. Ensimmäiset lisäopiskelijat tulevat kuitenkin jo syksyllä 2015.

Erikoistumista ohjailtava

Lääketieteen yksikön johtaja Matti Lehto tarjoaa vaihtoehdoksi koulutusmäärien nostamiselle tuottavuuden tehostamista sekä lääkärien tehokkaampaa jakamista niille erikoistumisaloille, joilla heistä on puutetta.

Tällaisia ovat olleet muun muassa psykiatria, fysiatria ja reumatologia. Liikaa opiskelijoita vetävät suosikkialat taas ovat muun muassa – rahakkaampia.

– Osa näistä aloista tarjoaa mahdollisuuden sijoittua myös yksityiselle sektorille, jossa pystyy paremmin hallinnoimaan omaa työaikaansa ja saavuttamaan hyvän tulotason, Matti Lehto sanoo.

Mutta miten saada opiskelijat paikkoihin, joissa yhteiskunta heitä eniten tarvitsee?

– Ohjaaminen ei oikeastaan nykykonsteilla ole ollut edes mahdollista. Jokainen on suuntautunut haluamalleen alalle. Nyt sosiaali- ja terveysministeriö pohtii, miten asiaan voitaisiin valtakunnallisesti vaikuttaa, Matti Lehto sanoo. 

– Erikoistuminen tapahtuu aina julkisella sektorilla. Eräs keino voisi olla se, että siellä suitsittaisiin erikoistumista niillä aloilla, joilla on ollut ylikoulutusta, ja ohjattaisiin paikkoja niille aloille, joilla on lääkäripulaa.

Opiskelijat tahtovat säilyttää vapauden

Opiskelijoiden korviin ohjailu kuulostaa ikävältä.

– En näe, että sanelu ylhäältäpäin ratkaisisi mitään. Sitä varmaankin vastutettaisiin. Pikemminkin valinnanvapautta voisi säilyttää, mutta lääkäripulasta kärsivien alojen pitäisi tuoda itseään paremmin esiin, sanoo Tampereen lääketieteen kandidaattiseuran koulutuspoliittinen vastaava Aino Lehmus.

– Esimerkiksi psykiatriassa tällaista panostamista on jo ollut.

Tampereen yliopiston lääketieteen yksikkö neuvottelee kevään aikana yliopiston kanssa mahdollisesta lisärahoituksesta, jota tarvitaan, jos opetusresurssien lisääminen nostaa palkkakuluja.

Kahden tasaisen joukkueen välisessä puolivälieräsarjan kolmannessa kohtaamisessa, kotijoukkueella oli useampi laadukas maalipaikka vierailija Ilvekseen verrattuna ottelun avauserässä. Pallokerhon Kiira Laine torjui erässä 7 kertaa, kun Viivi Vartia vastustajan maalilla venyi 14 kertaa kiekon eteen. Aivan erän lopulla HPK onnistui toimittamaan kiekon maalinperukoille pelatessaan ylivoimalla, mutta maali hylättiin kädellä tehtynä.

Ilves onnistuu

Toinen erä oli avauserää tasaisempi, missä erän alku oli kotijoukkueen painostusta, mutta avausmaali jäi haaveeksi. Erän puolivälissä ote siirtyi hienokseltaan vieraille.

Kun erää oli jäljellä viisi minuuttia, Jasmi Leppänen nousi röyhkeästi maalin kulmalle ja onnistui hivenen helponoloisesti ohittamaan ottelussa muuten hyvin torjuneen kotijoukkueen maalivahti Kiira Laineen. Päätöserään lähdettiin vieraiden 1-0 johtolukemista.

Takaa-ajo ei taaskaan onnistunut

Päätöserässä kotijoukkueen takaa-ajo oli vaikeaa, mitä ei yhtään helpottanut joukkueen kaksi perättäistä pikkukakkosta erän puolivälissä. HPK:n valmennus herätteli joukkuetta aikalisällä, kun erää oli jäljellä viisi minuuttia. Pelaaminen piristyikin, mutta loisto-ottelun pelannut Viivi Vartia piti vierasmaalin koskemattomana aina loppusummerin soimiseen asti.

Kauan eivät hämeenlinnalaiset ehdi tappiota murehtia, sillä joukkueet kohtaavat jo heti lauantaina Ilveksen kotikentällä Tampereen Tesomalla. Ilves johtaa nyt ottelusarjaa voitoin 2-1 ja välieräpaikka on sille katkolla lauantaina. Mikäli HPK voittaa ottelun, siirtyy ratkaisu Hämeenlinnaan maanantaiksi.

Henkilöauto suistui jokeen Akaan Viialassa lauantain vastaisena yönä, kertoo Sisä-Suomen poliisilaitos. Autossa oli ollut yksi henkilö, jonka ohikulkijat auttoivat ulos. Auto oli vajonnut kokonaan pinnan alle.

Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan onnettomuuspaikalle Tarpian jokeen hälytettiin poliisin lisäksi pelastuslaitoksen yksiköitä. Pelastuslaitoksen tullessa paikalle joessa oli useita henkilöitä, jotka olivat auttamassa suistunutta ylös.

Pelastuslaitos auttoi kaikki henkilöt ja veti vaurioituneen auton pois joesta.

Poliisi on aloittanut tapauksesta esitutkinnan. Rikosnimikkeet ovat törkeä rattijuopumus ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Tiitiäisen Satupuisto avattiin leikkijöille lokakuun lopulla viime vuonna ja on ihastuttanut kävijöitä erilaisuudellaan. Puistossa on muotoja ja värejä, ilmeikkäitä patsaita ja hauskoja leikkipisteitä. Puisto houkuttelee kaikenikäisiä, sen huomaa ainakin trampoliinien luona. 

– Kiva on vanhemmankin pomppia, näin viisikymppisenä, Altan Gader naurahtaa.

Gaderin alakouluikäiset pojat pomppivat ja juoksevat niin villisti trampoliinilta toiselle, ettei heiltä tahdo saada kommentteja.

– Tämä oli tosi kiva paikka. En tiennyt, että tämä oli jo valmis, sanoo hengästynyt kymmenvuotias Iljas Gader.

Vauhtia riittää myös 2,5 -vuotiaalla Sofiella, jonka perässä juoksee äiti Hannele Rantanen. Isä Markus Rantanen kertoo perheen tulleen hiihtolomaviikollaan tutustumaan Tampereeseen lasten näkövinkkelistä.  

– Odotin, että tämä on perinteinen puisto. Tämä on tosi hieno! Ei Kouvolassa ole mitään tällaista, Rantanen sanoo.

Taide kohtaa turvallisuuden

Tiitiäisen satupuiston rakennuttajalle ja rakentajille myönnettiin tammikuussa Pirkanmaan yhdyskuntatekniikan yhteistyöryhmä PYRY ry:n Y-teko-palkinto vaativan rakennustyön läpiviennistä. Taiteen yhdistäminen leikkivälineisiin on vaatinut kekseliäisyyttä, jotta leikkipaikkojen ja lähiympäristön turvallisuusvaatimukset on pystytty täyttämään.

Paikka näyttää vetoavan myös vasta kävelemään oppineisiin taaperoihin vanhempineen.

– Täällä on sadunomaista. Eläinveistokset ovat ihania, lapset ihmettelevät pupuja ja pingviinejä. Ehdottomasti utustumisen arvoinen puisto, suosittelen, sanoo puistossa pienen Noel-poikansa kanssa käynyt Nina Salonen.

Näsinpuistossa sijaitseva taiteen ja toiminnallisuuden yhdistävä Tiitiäisen satupuisto on kunnianosoitus akateemikko, runoilija Kirsi Kunnakselle.

Sukupuuton partaalla käyneen harmaan maatiaislampaan, kainuunharmaksen, tulevaisuus näyttää valoisalta. Omaksi rodukseen todistettu kainuunharmas ei enää ole uhanalainen, sillä uuhien määrä on noussut yli tuhannen. Monet lampurit eri puolilla Suomea ovat viime vuosina innostuneet kasvattamaan ihmisystävällisiä ja erikoisen värisiä lampaita.

Vielä 1900-luvun alussa luonnonharmaita lampaita oli Suomessa paljon, mutta 1980-luvulle tultaessa kanta oli ehtynyt vain muutamiin kymmeniin eläimiin.

Kainuunharmaksen pelastaja on eläinlääkäri Pertti Hankonen Haapavedeltä.

Harmaita uuhia löytyi tiettömien taipaleiden takaa

– Kajaanin teurastamolle tuli 1980-luvun alussa muutamia kummallisen näköisiä, likaisen värisiä lampaita. Kiinnostuin niistä, kertoo tarkastuseläinlääkärinä tuolloin toiminut Pertti Hankonen.

– Kiersin Kainuun syrjäkylillä ja työmatkalla näin kaksi harmahtavaa uuhta laitumella. Menin ja ostin ne, Amalian ja Amandan. Amanda tosin paljastui salakiveksiseksi pässiksi, naurahtaa Hankonen.

Hankonen osti toistakymmentä harmaata lammasta. Niistä on lähtöisin seitsemän eri pässilinjaa, "hankoslaiset".

Mustina syntyvät karitsat harmaantuvat jo varhain

Ylätalon luomutilan lampolassa, Hämeenkyrön Lavajärvellä, kolmisenkymmentä kainuunharmasuuhta karitsoi maaliskuun alussa. Kainuunharmaskaritsat syntyvät yleensä mustina, mutta alkavat harmaantua jo muutaman kuukauden ikäisenä, kertoo lampuri Oiva Mäenpää.

– Tyypillisimmillään niillä on musta pää, mustat jalat ja siniharmaa, kaunis villa. Värivaihtelut ovat tosin suuria, lähes valkoisesta lähes mustaan tai ruskeaan.

– Innostuimme lampaista alunperin siksi, että tarvitsimme tilalle maisemanhoitajia. Puoliso löysi tämän kainuunharmasrodun. Meillä on myös suomenlampaita ja ahvenanmaanlampaita.

Kotimaisen lampaanlihan menekki on hyvä.

– Kaikki Suomessa tuotettu lampaanliha menee kyllä kaupaksi, tietää Mäenpää.

Avauserän edetessä kotijoukkue otti ohjat käsiinsä ja siirtyi Jesse Saarisen loistavan henkilökohtaisen luikertelun päätteeksi 1-0 johtoon. Ilves ei tästä häkeltynyt, vaan Turo Asplund tasoitti ottelun ylivoimalla, kun erää oli pelaamatta 5viisi minuuttia.

Erien alut ja loput sekä maalien jälkeiset seuraavat vaihdot ovat tärkeitä, sanotaan. Niin nytkin, kun Craig Schira vei kotijoukkueen 2-1 johtoon, vajaat puoliminuuttia Ilveksen tasoituksen jälkeen, joista numeroista poistuttiin tauolle.

Toinen erä hienokseltaan vieraiden

Ilves tuli Kai Kantolan osumalla toisessa erässä tasoihin, käytännössä ylivoimalla. Aleksi Laakso ei ehtynyt edes jäälle rangaistuksen päätyttyä, kun kiekko oli HPK:n maalissa. Tämän jälkeen peli eteni osittain sekavissa merkeissä ja joukkueiden hivenen jo odotellessa tulevaa erätaukoa, kotijoukkueen Juha Koivisto syöksyi vahvan päätypelaamisen jälkeen, pesäpallomaisesti kiekon perään ja näpäytti limpun Ilves-maaliin erän päätösminuutilla.

Erikoistilanteita päätöserässä

Ilves pääsi aloittamaan päätöserän ylivoimalla ja oli liki onnistua tasoituksessaan. Hetki tästä ja Tuomas Vänttinen vei isännät jo kahden maalin karkumatkalle. Tämän jälkeen HPK sai pelata minuuttitolkulla ylivoimaa, joista peräti 1.22 viidellä kolmea vastaan, mutta tuloksetta. Erän lopulla Ilves vielä haki kavennusta ilman maalivahtia, mutta tuloksetta. Lopulta maalein 4-2 HPK nappasi täyden pistepotin itselleen.

- Meillä oli tänään tämmöinen retki Hämeenlinnaan. Ei ollut millään lailla meidän parasta peliä. Meidän on mentävä häntä koipienvälissä takaisin kotiin harjoittelemaan pelaamista, kiteytti Ilveksen Tuomas Tuokkola.

- Meiltä löytyi hyvä taisteluilme. Puolustuspelaamiseen olen tyytyväinen ja palkintona hyvät pisteet. Joukkueen työmoraaliin ja ilmeeseen olen tosi tyytyväinen, sanoi HPK:n Pasi Arvonen.

Milavida eli Näsilinna rakennettiin 1898 Tampereen keskustaan Näsinkalliolle. Näsilinnan remontista kiisteltiin vuosia, mutta nyt peruskorjaus on hyvässä vauhdissa. Kun korjaajat ovat purkaneet eristeet ja lattiat kallioon saakka, on rojun seasta löytynyt talon menneistä vuosista kertovia esineitä.

Työmaamestari Marjukka Haukkala on tehnyt monia löytöjä.

– Sanotaan, että olen kerännyt puolet näistä lehdistä, kun tykkään penkoa. Pojat ovat töitä tehdessään löytäneet lisää. Löysin myös tämän 100 vuotta vanhan tapetin. Sitä löytyi pari rullaa, Haukkala kertoo työmaakopissa säilytettävän aarrelaatikon sisällöstä.

Arvokasta tietoa alkuperäisestä sisustuksesta

Varsinkin tapettilöytö on herättänyt ihastusta. Haukkala vei rullista toisen arkkitehti Seija Hirvikalliolle. Vanhojen rakennusten restaurointi- ja peruskorjaussuunnitteluun erikoistunut Hirvikallio oli löydöstä innoissaan.

– Löytö antaa viitteitä siitä, millaiset pääkerroksen tapetit ovat olleet alunperin. Jäämiä muistakin tapeteista ja maaleista saattaa löytyä, kun maalarit aloittavat työnsä ensi viikolla, Hirvikallio sanoo.

– Kaikki löydökset ovat olleet sävyiltään vaaleaa, hentoa ja usein kukkakuvioista. Saamme arvokasta tietoa siitä, millainen tunnelma taloon on alunperin sisustettu.

Hirvikallio kertoo, että Näsilinnan pääkerrokseen palautetaan remontissa 1890-luvun värit. Lähes kaikissa saleissa on aikanaan ollut tapetit, joten tapettilöytö antaa suuntaa uusien tapettien valintaan.

Paljon tutkittavaa kahvitaukojen ratoksi 

Lukuisat Näsilinnan rakenteista löydetyt sanomalehdet kertovat talon kokemista aikakausista.

Esimerkiksi sodan jälkeen julkaistusta lehdestä Haukkala kertoi löytäneensä seuranhakuilmoituksia, joissa helsinkiläismiehet etsivät tilallista leskirouvaa kirjeenvaihtoystäväksi. Toisessa ajankuvaa hyvin välittävässä ilmoituksessa etsittiin "kahta laatoittajaa ja paria naista töihin". 

1920-luvun sanomalehdessä taas pohdittiin Suomen valtateiden päällystemateriaalia. Asfaltti hävisi vielä tuolloin noppakivelle.

Aarrelaatikkoon on tuotu talon kätköistä löytyneitä puisia nuolia omassa puukotelossaan. Haukkala arvelee käsin veistettyjen nuolien olevan lasten leikkikaluja. Kuinkahan kauan lie kulunut aikaa siitä, kun nuolia on viimeksi käytetty, sitä voivat rakennusmiehet pohtia kahvitauoillaan.

Alunperin Peter von Nottbeckin asuinpalatsiksi rakennetun Milavidan peruskorjaus kestää vielä pitkään. Valmista pitäisi olla alkuvuonna 2015. Näsilinna muuttuu peruskorjauksen myötä ravintolaksi ja museotiloiksi. Remontin budjetti on 5,4 miljoonaa euroa.

LP Kangasala pelaa kolmannen kerran liiganousunsa jälkeen naisten Mestaruusliigan mitalipeleissä. Kangasala eteni välieriin voittamalla ratkaisevassa kolmannessa puolivälierässä Woman Volleyn 3-0 (25-20, 25-15, 28-26).

Kahtena edellisenä keväänä LP Kangasala on saavuttanut pronssin ja hopeaa. Woman Volleylle pudotuspelipaikka oli sen seurahistorian ensimmäinen.

LP Kangasala saa välierissä vastaansa viime kauden finaalivastustajansa LP Viestin, joka voitti runkosarjan. LP Kangasala oli runkosarjan neljäs.

LP Kangasala vei torjunnat 15-9 Eveliina Vilposen otettua peräti kahdeksan. Kotijoukkue sai viikonlopun kahdessa kotipelissään Rovaniemellä kunnostautuneen Johanna Pekkarisen kuriin. Sunnuntaina Pekkarisen saalis oli 1/-7.

Yle Uutisten haastattelemat nuoret ovat valinneet tulevan opiskelualansa lähinnä kiinnostavuuden perusteella. Mielenkiinto ei kuitenkaan kerro siitä, miltä arki valmistumisen jälkeen näyttää.

Esimerkiksi palkkahaitari venyy erikoishammaslääkärin yli 90 000 euron bruttovuosituloista kulttuurialoilta valmistuneen reilun 10 000 euron vuosipalkkaan.

Äärimmäisen niukkaa palkkaa voivat odottaa ne, jotka valitsevat eräiden ammattikorkeakoulujen osteopaatin tai matkailutradenomin linjan sekä yliopistojen klassillisten kielten, kuten latinan opinnot.

Tilastojen mukaan kovinta valuuttaa työmarkkinoilla ovat perinteisinä pidetyt tutkinnnot. Yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneista parhaiten työllistyvät esimerkiksi opetus- ja kasvatustyötä, liiketaloutta ja kauppaa, oikeustiedettä sekä lääketiedettä opiskelleet. Näiltä opintoaloilta valmistuneiden työttömyys oli vuoden 2011 lopussa yksi prosentti. Ammattikorkeakouluissa puolestaan sosiaali- ja terveysalaa sekä liiketaloutta ja kauppaa opiskelleiden työttömyys on hyvin vähäistä.

Opetushallituksen kokoamat työttömyystiedot ovat vuoden 2011 lopusta, minkä jälkeen valtio on tehnyt korjausliikkeitä ammattikorkeakoulujen paikkatarjontaan.

Alla olevaan vertailuun on kerätty saatavissa olevista tiedoista tuoreimmat. Esimerkiksi ammattikorkeakouluista vastikään ovat yhdistyneet Lapin ammattikorkeakouluksi Kemi-Tornion AMK ja Rovaniemen AMK ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu on vaihtanut nimensä Centriaksi. Teatterikorkeakoulu, Kuvataideakatemia ja Sibelius-Akatemia liitettiin yhteen Taideyliopistoksi.